IlmastokasvatusLaajuus (5 op)

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
• selittää ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset
• perustella ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien tarkoituksenmukaisuutta
• määritellä ilmastokasvatuksen laaja-alaisen merkityksen osana kasvatusta
• suunnitella oppijalähtöisiä ilmastokasvatustapahtumia

Sisältö

• ilmastonmuutoksen luonnontieteellinen perusta
• ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen
• ilmastokasvatuksen laaja-alaiset ja monitieteiset lähestymistavat
• ilmastokasvatuksen teoreettiset mallit

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Välttävä 1: Ilmastokasvatus ymmärretään suppeasti eikä sen merkitystä yhteiskunnallisena kysymyksenä kyetä selittämään. Vastuuntuntoinen ilmastokasvatus toteutuu vain yhdestä näkökulmasta. Harjoitukseen valittua näkökulmaa koskevat havainnot eivät ole kaikilta osin tehtävänannon mukaisia. Päätelmät puuttuvat. Sisältö on kirjallisuuden suoraa kopiointia. Käsitteiden käyttö on horjuvaa: käytössä on vain yksittäisiä näkökulmaan sopivia käsitteitä. Teksti on heikosti jäsennelty. Kirjallisuuden ymmärtämisessä ja käytössä on puutteita.

Tyydyttävä 2: Ilmastokasvatus ymmärretään suppeasti eikä sen merkitystä yhteiskunnallisena kysymyksenä kyetä selittämään kuin osittain ja näkemyksestä puuttuu laaja-alaisuus. Harjoitukseen valittua näkökulmaa koskevat havainnot ovat sattumanvaraisia. Päätelmät ovat yksioikoisia tai perustelemattomia. Kirjallisuudesta ja kurssin sisällöistä on poimittu yksittäisiä ja pinnallisia havaintoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä 3: Ilmastokasvatus ymmärretään monitieteisesti ja sen merkitystä yhteiskunnan kehittymisessä/kehittämisessä osataan selittämään. Harjoitukseen valittua näkökulmaa koskevia havaintoja on kohtalaisesti, mutta ne ovat melko yksipuolisia tai irrallisia. Päätelmät ovat ylimalkaisesti perusteltuja. Peruskäsitteitä on käytetty, mutta käyttö on jossain määrin horjuvaa tai pinnallista. Tekstin jäsentely on suhteellisen selkeä. Kirjallisuudesta ja kurssin sisällöistä poimittuja havaintoja ja omia ajatuksia on yhdistelty toisiinsa.

Kiitettävä 4: Ilmastokasvatus ymmärretään monitieteisesti ja laaja-alaisesti ja sen merkitystä yhteiskunnan kehittymisessä/kehittämisessä osataan soveltamaan. Harjoitustehtävässä on nostettu esille keskeisiä havaintoja valitusta näkökulmasta, ja niitä on tarkasteltu osuvasti ja niiden yhtymäkohdat kirjallisuuteen sekä kurssin sisältöihin on osoitettu. Päätelmiä on perusteltu vakuuttavasti kirjallisuuden avulla.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen 5: Ilmastokasvatus ymmärretään monitieteisesti ja laaja-alaisesti. Ilmastokasvatuksen merkitystä yhteiskunnan kehittymisessä/kehittämisessä osataan tarkastella kriittisesti. Harjoitukseen valittua näkökulmaa koskevat havainnot ovat täsmällisiä ja osuvia. Päätelmät ovat oivaltavia, ja ne on perusteltu vakuuttavasti kirjallisuuden, havaintojen ja kurssilla käsiteltyjen teemaa koskevien sisältöjen avulla. Käsitteet on valittu asiantuntevasti ja niitä on käytetty asianmukaisesti pohdintaan ja tulkintaan. Teksti on rakenteeltaan selkeä, ehyt ja tiivis kokonaisuus.

Oppimateriaalit

Lehtonen, A., Salonen, A. O., & Cantell, H. (2019). Climate change education: A new approach for a world of wicked problems. In Sustainability, Human well-being, and the future of education (pp. 339-374). Palgrave Macmillan, Cham.

Lettenmeier, M., Akenji, L., Toivio, V., Koide, R., & Amellina, A. (2019). 1,5 asteen elämäntavat: Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Sitran selvityksiä 148.

Ratinen, I. (2016). Primary student teachers' climate change conceptualization and implementation on inquiry-based and communicative science teaching: a design research. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 555. https://urly.fi/Rjf  978-951-39-6667-6 (PDF)

Ratinen, I., Kinni, A., Muotka, A., & Sarivaara, E. (2019). Kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta. Suomen ilmastopaneelin raportteja 9/2019.

Ratinen, I., Linnanen, L., Claudelin, A., & Halonen, V. (2023). Toward sustainable development: Connecting systems thinking competency and carbon footprint knowledge. Sustainable Development, 31(3), 1593-1605.

Räisänen, J. (2012). Ilmastonmuutoksen perusteet. https://www.youtube.com/watch?v=gpYoSgfeXXI

Tolppanen, S., Aarnio-Linnanvuori, E., Cantell, H., & Lehtonen, A. (2017). Pirullisen ongelman äärellä: kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen malli. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 48 (2017): 5.

Salo, M., Savolainen, H., Karhinen, S., & Nissinen, A. (2021). Drivers of household consumption expenditure and carbon footprints in Finland. Journal of Cleaner Production, 289, 125607.

Toteutustavat

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista luento-opetukseen, hyväksyttyä luentotenttiä, seminaariesitystä ja sen vertaisarviointia sekä kirjallisuuteen perustuvan projektiraportin kirjoittamista. Reaaliaikainen opetus ja opiskelu järjestetään kokonaan verkon välityksellä (ETÄ 1).

Suoritustavat

• Kontaktiopetus 15h, luennot 13 h, luentotentti 2h 1 op
• Vertaisopetus 36h: ryhmässä laadittu ilmastokasvatussuunnitelma ja raportti 3 op
• Itsenäinen työskentely 57h (sisältyy 3 op:een)
• Essee (kestävyyskasvatuksen opiskelijoille) 27 h