Geronomikoulutus (monimuoto-opiskelu) Kemi syksy 2014: KA702G14

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTO GERONOMI (AMK)
Geronomi (AMK) on sosiaali- ja terveysalan yhteinen ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 op. Tutkinnon suorittaminen kestää 3,5 vuotta. Geronomi (AMK) -tutkinto perustuu kansainvälisiin ja kansalliseen koulutuksen tasokuvauksiin, valtakunnallisiin vanhustyön strategioihin ja laatusuosituksiin, työelämälähtöisyyteen ja monialaiseen gerontologiseen tutkimustietoon. Geronomi (AMK) -tutkinnossa saavutetut oppimistulokset (tiedot, taidot, pätevyys) vastaavat koulutuksen kansallisen viitekehyksen (NQF) tasoa 6.

Tämä tarkoittaa, että tutkinnon suorittanut:
-Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.
- Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.
- Omaa valmiudet jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Hakukriteerit
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai näitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Opiskelijavalinnoissa noudatetaan valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan valintakoekriteereitä. Sosiaali- ja terveysalalle opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös, jos toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisen edellytyksenä on, että ne nivoutuvat osaksi tutkintoa siten, että tutkinnon tavoitteiden mukainen kokonaisvaltainen oppiminen toteutuu. Sama periaate koskee muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksilukujen jälkeen suoritettavien opintojen laajuus määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella (HOPS). HOPS:n laatimisessa noudatetaan opiskelijaksi otettaessa voimassa olevan opetussuunnitelman mukaista opintojen rakennetta ja vuosittain vaihtuvaa opintojaksotarjontaa. Opiskelija päivittää henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa opintojen edetessä. HOPS:n hyväksyy koulutusvastaava.

Valmistuneiden työllistymistä kuvaava profiili
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät pääosin kuntien, yksityisen sektorin sekä järjestöjen asiantuntijatehtäviin, eniten hoito- ja hoivatehtäviin, ohjaus- ja kasvatustehtäviin, sekä johto- ja esimiestehtäviin. Työvoimatilanne sosiaali- ja terveysalalla on hyvä ja välitön työllistyminen valmistumisvaiheessa oli vuonna 2012 72,6 % (OPALA / KTAMK). Vuodesta 2009 työllistymisaste on ollut tasaisessa nousussa ja väestörakenteen muutoksen ja eläköitymisen seurauksena työllistyminen tulee edelleen nousemaan. Vanhustyön koulutusohjelma on valtakunnallisesti ja erityisesti Pohjois-Suomen alueella uusi, mistä johtuen valmistuneet geronomit etsivät vielä paikkaansa työmarkkinoilla. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen (2012) mukaan heidän vanhustyön koulutusohjelmastaan valmistuneet ovat kuitenkin pääsääntöisesti työllistyneet. Vuonna 2013 on tullut voimaan Laki ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, jonka mukaan kuntien on mm. vahvistettava gerontologista osaamista vanhuspalveluissa (§10).

Jatko-opintokelpoisuus
Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden 3 vuoden työelämässä olon jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa master-tason koulutusohjelmissa.

Vanhustyön koulutusohjelman profiili
Geronomi (AMK) on kokonaisvaltaisen vanhustyön osaaja, joka toiminnallaan kehittää tulevaisuuden vanhustyötä ja mahdollistaa iäkkään ihmisen mielekkään elämän, osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisen. Geronomi (AMK) osaamiseen sisältyvät:
- Gerontologinen osaaminen ja eettiset periaatteet
- Voimavaralähtöinen ja kuntouttava työ
- Monialainen osaaminen ja toimiminen vanhustyön eri ympäristöissä
- Palvelujen ja niiden tarpeiden arviointi, koordinointi ja ohjaus hoivan, hoidon ja kuntoutuksen moniammatillisissa toimintaympäristöissä
- Vanhuspalvelujen johtamis- ja kehittämistehtävät


Geronomin työtehtävissä painottuvat ennakoiva ja ehkäisevä, yhteisöllisyyttä tukeva, voimavaralähtöinen ja kuntouttava työote. Keskeistä työssä on osaaminen palvelutarpeen arvioinnissa, henkilökohtaisessa palveluohjauksessa, omaisten ja läheisten tukemisessa, hyvinvointiteknologiassa sekä kyky kohdata ikääntynyt ihminen hänelle erityisen haasteellisissa elämäntilanteissa. Koulutuksen tavoitteena on, että geronomi (AMK) ymmärtää ikääntymiseen liittyvät muutokset ihmisen toimintakyvyssä ja osaa laaja-alaisesti arvioida ja tukea ikääntyneen ihmisen osallisuutta, hyvinvointia ja selviytymistä hänen omassa toimintaympäristössään erilaisten toimintamenetelmien avulla.

Opiskelussa korostuu laaja-alaisen ammattitaidon kehittyminen seniori- ja vanhustyössä, yhteistyötaidot, yhteisöllinen oppiminen ja itseohjautuvuus. Koulutuksessa käytäntöön yhdistyy monitieteinen teoriapohja. Valmistuttuaan geronomit voivat työskennellä mm. kuntoutusyksiköissä, kotihoidossa, palvelukeskuksissa, projekteissa, hoiva- ja hoitopalveluyrittäjinä, palveluohjaajina, vanhustyön esimiestehtävissä, kotiuttamistehtävissä, suunnittelijoina tai vanhuspalvelujen koordinointitehtävissä.

Geronomi on eettisesti sitoutunut ikääntyneen hyvinvoinnin edistämiseen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Koulutusta ohjaavat yleiset ammattikorkeakoulun tutkintojen kompetenssit sekä v. 2012 valtakunnallisessa geronomikoulutuksen verkostossa vahvistetut koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit.