Opinto-opas

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTO

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksen opetussuunnitelma
Insinööri (AMK) 240 op

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksessa opiskelet insinööriksi (AMK). Koulutus täyttää ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014, 2-5 §) säädetyt tutkintoon johtavien opintojen yleiset tavoitteet ja rakenteen. Koulutus perustuu ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaaviin lakeihin ja säädöksiin, Lapin AMK:n strategisiin valintoihin sekä työelämän ja sen kehittämisen tarpeisiin.

Sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörinä voit toimia sähkö- ja automaatioalan projekti-, suunnittelu-, työnjohto-, kunnossapito- ja johtotehtävissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Työtehtäviäsi kuvaavia nimikkeitä voivat olla esimerkiksi suunnitteluinsinööri, käyttöinsinööri, käyttöönottoinsinööri, projekti-insinööri, sähkösuunnittelija, automaatiosuunnittelija, kunnossapitoinsinööri, huoltoinsinööri, työnjohtaja, kouluttaja ja myynti-insinööri.

Nämä tehtävät edellyttävät ammatillisen osaamisen lisäksi hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja ja usein myös vieraalla kielellä kommunikointia. Koulutus kehittää valmistuvaa insinööriä edellä kuvattujen valmiuksien lisäksi näkemään laajoja kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä, joihin sisältyy niin ympäristönäkökohdat kuin energian säästö sekä työyhteisön ihmissuhteet ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Opinnoissa keskeisiä aiheita ovat rakennusten sähköistys ja tietotekniset järjestelmät, sähkönjakelutekniikka, automaatiojärjestelmät, automaation tietotekniikka, prosessiautomaatio, kunnossapito, energiatehokkuus sekä tuotantolaitosten sähköistys ja automaatio. Koulutus antaa myös valmiudet hankkia työkokemuksen täytyttyä pätevyydet sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan tehtäviin sekä urakointioikeuksiin.

TUTKINNON RAKENNE

Opetussuunnitelma rakentuu teemoista ja opintojaksoista. Teemojen sisällöt ja opintojaksojen osaamistavoitteet kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta. Jokaisen lukukauden keskiössä on CDIO-projekti, jossa voi hyödyntää aikaisemmin opittua ja projektia tukevia kyseisen lukukauden opintojaksoja.
Sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörin koulutuksen opetussuunnitelman rakenne on seuraava:
1) perus- ja ammattiopinnot 180 op
- pakolliset perus- ja ammattiopinnot 130 op
- vaihtoehtoiset ammattiopinnot 50 op
2) vapaasti valittavat opinnot 10 op
3) ammattitaitoa edistävä työharjoittelu 30 op
4) opinnäytetyö 20 op sisältäen kehittämistoiminnan menetelmäopinnot

Vaihtoehtoisesti sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörin koulutuksen voi suorittaa tuotantopainotteisena, jolloin koulutuksen opetussuunnitelman rakenne on seuraava:
1) perus- ja ammattiopinnot 150 op
- pakolliset perus- ja ammattiopinnot 110 op
- vaihtoehtoiset ammattiopinnot 40 op
2) vapaasti valittavat opinnot 10 op
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 60 op
4) opinnäytetyö 20 op sisältäen kehittämistoiminnan menetelmäopinnot


Sähkö-ja automaatiokoulutuksen opinnot

Perus- ja ammattiopintojen yleisenä tavoitteena on antaa sinulle yleiskuva sähkö- ja automaatiotekniikan alan asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää sinut alan yleisiin matemaattisiin ja luonnontieteellisiin perusteisiin sekä viestintään ja kieliin. Kieliopintojen erityisenä tarkoituksena on antaa sinulle ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014) 7§:ssä vaadittava kielitaito, joka ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä otetaan huomioon mitä valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) 15§-19§:ssä säädetään.

Pakollisten ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää sinut laaja-alaisesti sähkö- ja automaatioalan keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden lainsäädäntöön, määräyksiin, standardeihin, käytänteisiin ja tieteellisiin perusteisiin siten, että valmistuttuasi kykenet itsenäisesti työskentelemään sähkö- ja automaatioalan asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisösi kehittämiseen.

Vaihtoehtoiset ammattiopinnot antavat mahdollisuuden suuntautua sähkö- ja automaatioalan eri osa-alueisiin, kuten sähkövoimatekniikka ja automaatiotekniikka. Nämä syventävät omaa osaamistasi haluamaasi suuntaan ja antavat mahdollisuuden oman urapolun suunnitteluun.

Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää ammatillista osaamistasi. Voit täydentää ammattikorkeakoulututkintoasi oman kiinnostuksesi ja yksilöllisten mieltymystesi mukaan. Voit sisällyttää muiden Lapin AMK:n koulutusten ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia vapaasti valittaviin opintoihisi.

Harjoittelussa perehdyt työelämän pelisääntöihin ja sähkö- ja automaatioalan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää asiantuntemustasi sähkö- ja automaatioalan alaan liittyvissä tehtävissä. Tavoitteeltaan opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja työelämää kehittävä. Olennaista opinnäytetyön teossa on pyrkimyksesi ammatilliseen kasvuun ja asiantuntijuutesi kehittämiseen.

Vaihtoehtoiset ammattiopinnot

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksessa vaihtoehtoiset opinnot suunnataan joko automaatio tai sähkövoimatekniikkaan opiskelijan valinnan mukaisesti kolmannen ja neljännen opintovuoden aikana. Näin voit halutessasi suuntautua kiinteistöjen sähköistykseen, tuotantolaitosten sähköistykseen, sähkönjakelun liiketoiminta-alueisiin, prosessiautomaatioon, automaatiojärjestelmiin ja kunnossapitoon sekä kaivostekniikkaan.

Automaatiotekniikan syventävissä ammattiopinnoissa saat tulevana insinöörinä hyvän ammatillisen tietämyksen teollisuuden prosesseista, laitteista, kenttäinstrumentoinnista sekä automaatiojärjestelmien rakenteista, toimintaperiaatteista, käytöstä, suunnittelusta ja toteutuksesta, jotta voisit toimia automaatioalan tehtävissä. Opiskelijana perehdyt teollisuuden prosesseihin ja automaatiojärjestelmiin määrittelyn, suunnittelun, toteutuksen, käyttöönoton, kunnossapidon ja tuotannon näkökulmista. Opiskelussa on käytössä eri laboratoriotiloissa nykyaikaisia laitteistoja, ohjaus- ja automaatiojärjestelmiä teoriaopintojen tukemiseen ja käytännön laitemaailman tuntemiseen. Laboratoriotiloissa tutkitaan logiikoiden, automaatiojärjestelmien ja kenttäväylien sekä mittauksien ja prosessien ominaisuuksia ja käytännön toteutuksia. Säätötekniikkaa opiskellaan käytännön läheisesti automaatiojärjestelmällä ohjatun prosessin avulla. Tuotantolaitosten automaation lisäksi opiskelijana perehdyt kappaleenkäsittelyautomaatioon ja rakennusautomaatioon. Merkittävässä roolissa ovat käytännön projektityöt, joiden avulla opiskelijana opit käytännössä prosessi-, laite ja järjestelmäosaamista.

Kaivostekniikan syventävissä ammattiopinnoissa saat tulevana insinöörinä hyvän ammatillisen tietämyksen kaivosteollisuuden prosesseista, ympäristötekniikoista, geologiasta, tuotantolaitteista, sähköistyksestä, kenttäinstrumentoinnista sekä automaatiojärjestelmien rakenteista, toimintaperiaatteista, käytöstä, suunnittelusta ja toteutuksesta, jotta voisit toimia kaivos- ja automaatioalan tehtävissä. Opiskelussa on käytössä eri laboratoriotiloissa nykyaikaisia laitteistoja, ohjaus- ja automaatiojärjestelmiä teoriaopintojen tukemiseen ja käytännön laitemaailman tuntemiseen. Kaivostekniikan prosesseihin tutustutaan niin oppilaitoksen kuin yhteistyökumppaneiden laboratoriotyötiloissa. Tuotantolaitosten prosessien ja automaation lisäksi opiskelijana perehdyt kaivosten sähköistyksen ja automaatiototeutusten erityispiirteisiin. Merkittävässä roolissa ovat käytännön projektityöt, joiden avulla opiskelijana opit käytännössä kaivos, prosessi-, laite ja järjestelmäosaamista.

Sähkövoimatekniikan syventävissä ammattiopinnoissa saat tulevana insinöörinä hyvät mahdollisuudet paneutua sähkövoima-alan alan käytännön tehtäviin jo opiskeluaikana ja riittävät teoreettiset ja käytännön valmiudet sähkövoima-alan työtehtäviin. Opiskelijana perehdyt sähköasennusmääräyksiin, sähkönjakelutekniikkaan, sähköverkkoihin, sähkökäyttöihin, sähkösuunnitteluun, kunnossapitoon, tuotantolaitosten sähköjärjestelmiin sekä kiinteistöjen sähköistykseen ja tieteknisiin järjestelmiin. Opiskelusi sisältää keskitetyn sähköntuotannon lisäksi uudet hajautetut sähköntuotantomenetelmät sekä smart grid ja sähkön siirtotekniikat. Voit rakentaa omaa asiantuntijuuttaan ja vahvistaa erityisosaamistasi ammatillisilla suuntaavilla opinnoilla mm. kiinteistöjen sähköistykseen, teollisuuden sähköjärjestelmiin, sähkön jakelutekniikkaan, kunnossapitoon tai yrittäjyyteen. Opiskelusi loppuvaiheessa tarjotaan valmentavaa koulutusta ja mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen sähköturvallisuustutkinto. Merkittävässä roolissa opiskelussa ovat käytännön läheiset laboraatio- ja projektityöt, joita tehdään nykyaikaisissa laboratoriotiloissa.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN

Teemat

Opetussuunnitelman rakenne muodostaa juonteen, joka mahdollistaa ammattiaidon tasaisen kasvun kohti insinöörin ammattia. Opinnot muodostuvat 4 lukuvuodesta, joista jokainen jakaantuu kahteen lukukauteen (syys- ja kevätlukukausi).

1. vuositeema: Insinöörin työ tutuksi. Ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelija perehtyy sähkö- ja automaatioalan insinöörin toimenkuvaan ja pohjoiseen toiminta-alueeseen, sekä alan ammatillisista perusteita ja insinöörin työtehtävistä. Opintovuoden päättyessä sinä tunnet pohjoisen insinöörin keskeiset työtehtävät ja omaat perustiedot sähkö- ja automaatiotekniikasta ja kykenet hakeutumaan ensimmäisen kesän työharjoitteluun ja toimimaan harjoittelijana alan yrityksissä. Olet myös perehtynyt Lapin ammattikorkeakoulun toimintatapoihin ja osaamis- ja ongelmaperustaiseen oppimistapaan.

1. lukukausiteema: Arktinen insinööri
Lukukauden teemana on, että opiskelija tutustuu sähkö- ja automaatioinsinöörin toimenkuvaan ja arktiseen toimintaympäristöön kehittäen omaa ammatti-identiteettiään. Opiskelija perehtyy sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelumenetelmiin ja opiskelukäytänteisiin. Opiskelija oppii sähkötekniikan ja matematiikan menetelmiä sähköalan tehtävien suorittamiseksi ja ongelmien ratkaisuihin. Opiskelija oppii perustyökalujen käytön perusteet.

2. lukukausiteema: Työvälineet tutuksi
Lukukauden teemana on tutustua sähkö- ja automaatioalan insinöörin työvälineisiin ja syvennytään enemmän työkalujen käytön perusteisiin tutustuessaan samalla sähkö ja automaatiotekniikan komponentteihin ja sovelluskohteisiin käytännön läheisesti. Opiskelija ymmärtää sähkö- ja automaatioalan perusteita ja työskentelytapoja riittävästi pystyäkseen hakeutumaan ensimmäiseen työharjoittelupaikkaan.

2. vuositeema: Insinöörin työkalupakki.
Toisen opintovuoden aikana näkemyksesi laajenee sähkö- ja automaatioasennusten ja suunnittelun osaamisessa sekä perehdyt teollisuuden sähkö- ja automaatioratkaisuihin ja niiden suunnitteluun. Tutustut insinöörin perustyökaluihin ja opit soveltamaan niitä käytännön tilanteissa. Opintovuoden päättyessä kykenet työskentelemään projekteissa ja soveltamaan ongelmanratkaisumenetelmiä eri yhteyksissä. Toisen opintovuoden jälkeen kesän työharjoittelussa sinulle on tarjolla laajempi valikoima työharjoittelutehtäviä.

3. lukukausiteema: Työvälineet haltuun
Lukukauden teemana on perehtyä sähkö- ja automaatioalan insinöörin sähkö- ja automaatiosuunnittelun työvälineisiin ja oppia niiden käyttö projekteissa. Opiskelija ymmärtää sähkö- ja automaatioalan suunnittelun perusteet ja osaa suunnitella tietokoneavusteisesti CAD ohjelmilla projektin dokumentaation.

4. lukukausiteema: Käytännön ongelmien ratkaiseminen
Lukukauden teemana on perehtyä tuotantolaitosten sähkö- ja automaatiosuunnitteluun suunnitteluun. Teeman mukaisesti perehdytään tuotantolaitoksen sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen ominaisuuksiin, valintaan ja mitoitukseen sekä käytännön toimintaan laboratoriotiloissa. Projektissa tehdään pienen tuotantoprosessin sähkö- ja automaatiosuunnitelma ja tarvittava dokumentaatio, jolloin opiskelija oppii ratkaisemaan lukuisia erilaisia suunnittelutehtäviä ja käytännön ongelmia.

3. vuositeema: Matkalla ammattiosaajaksi.
Kolmannen opintovuoden aikana tutustut valitsemasi suuntautumisen mukaisiin teemoihin ja työelämäpohjaisiin CDIO-projekteihin. Lisäksi kolmannen vuoden aikana sinulla on mahdollisuus kotikansainvälistymiseen koulutuksen vieraskielisten opintojaksojen kautta tai suorittaa kansainvälinen lukukausi jossain Lapin AMK:n partnerioppilaitoksessa Euroopassa tai muualla maailmassa. Opintovuoden päättyessä kykenet työskentelemään toimialalla eri tehtävissä sekä soveltamaan englanninkieltä käytännön tilanteissa ja työtehtävissä.

5. lukukausiteema: Suunnitteluosaaminen
Lukukauden teemana on suunnitteluosaamisen kehittäminen suuntautumisen mukaisesti joko kiinteistöjen sähköistyksen tai automaatiojärjestelmien osaamisaloilla. Molemmissa teemoissa toteutetaan laaja suunnitteluun painottuva cdio-projekti, jonka onnistumista tuetaan perehtymisellä käytännön toteutuksiin ammattikorkeakoulun laboratorioissa ja työelämässä. Sähkö- ja automaatioalan suunnittelun lisäksi perehdytään yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon eri suunnitteluosapuolten kanssa.

6. lukukausiteema: Energiatehokkuus
Lukukauden teemana on perehtyä joko sähkön tuotantoon ja jakeluun tai tuotannon prosessien automaatioon niin suunnittelun, kunnossapidon kuin energiatehokkuuden näkökulmasta. Projektityössä ratkotaan käytännön suunnittelutyön erilaisia ongelmia ja tuotetaan toteutuksessa vaadittava dokumentaatio. Opiskelija on saavuttanut monipuoliset valmiudet työharjoittelun sisällön suhteen.

4. vuositeema: Tekevä insinööri
Neljännen opintovuoden aikana syvennät asiantuntemustasi valinnaisten ammattiopintojen ja yrittäjyysopintojen tai tuotantopainotteisen harjoittelun kautta sekä teet opinnäytetyön, jossa kiteytyy neljän vuoden aikana hankittu osaamisesi. Opintovuoden päättyessä valmistut sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi (AMK). Sinulla on teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen valmius toimia sähkö- ja automaatioinsinöörin tehtävissä erilaisissa työympäristöissä. Sinulla on hyvät edellytykset kehittyä työssäsi todelliseksi sähkövoimatekniikan tai automaatiotekniikan ammattilaiseksi ja asiantuntijaksi.

7. lukukausiteema: Insinöörin vastuu
Lukukauden teemana on perehtyä yrittäjyyteen, liiketoimintaosaamiseen ja esimiestaitoihin sähkö- ja automaatioalalla. Projektissa on tavoitteena muodostaa selkeä käsitys yrittäjänä toimimisen riskeistä ja mahdollisuuksista sähkö- ja automaatioalalla.

8. lukukausiteema: Asiantuntijuus
Lukukauden teemana on asiantuntijuuden kehittäminen sähkö- ja automaatioalan osa-alueella, jonka opiskelija on valinnut omaksi kehittämiskohteeksi. Asiantuntijuuden kehittäminen tapahtuu yleensä työelämälähtöisen opinnäyte- eli insinöörityön tekemisellä ja viimeisten työharjoitteluiden suorittamisella. Valmistumisen jälkeen opiskelija voi hakeutua insinöörin työtehtäviin tai alkaa yrittäjäksi.

Kompetenssit

Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen.

Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin (1-5) ja koulutuskohtaisiin kompetensseihin (6-15). Yleiset kompetenssit ovat eri koulutuksille yhteisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit kehittyvät pääsääntöisesti opetusmenetelmien ja ammatin sisällön oppimisen yhteydessä koko koulutuksen ajan. Yleisten kompetenssien arviointi toteutuu koulutuskohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä. Koulutuskohtaiset kompetenssit on luotu yhteistyössä työelämän yhteistyökumppanien kanssa.

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksen kompetenssit ovat:

1. Oppimisen taidot
2. Eettinen osaaminen ja vastuullisuus
3. Työyhteisöosaaminen
4. Innovaatio-osaaminen
5. Kansainvälistymisosaaminen
6. Sähkötekninen ja muu perusosaaminen
7. Suunnitteluosaaminen
8. Sähkö- ja turvallisuusosaaminen
9. Yritys- ja liiketoimintaosaaminen
10. Sähkön tuotannon, siirron ja jakelun osaaminen
11. Tuotantolaitosten sähköjärjestelmien osaaminen
12. Rakennusten sähköistyksen ja tietoteknisten järjestelmien osaaminen
13. Automaatiojärjestelmien ja automaation tietotekniikan osaaminen
14. Prosessien automaatiototeutusten osaaminen
15. Kenttäinstrumentoinnin, mittaustekniikan ja säätötekniikkatekniikan osaaminen

Kaikkiin Lapin AMK:n opetussuunnitelmiin sisältyy läpileikkaavina osaamistavoitteina Lapin AMK:n strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys.

Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa ja kieliopintoina. Kolmas lukuvuosi on suunniteltu erityisesti vieraskielisiä opintoja ajatellen, lisäksi toisen vuoden opinnoista löytyy kansainvälistymiseen soveltuvia opintoja. Voit osallistua kansainväliseen vaihtoon ja myös erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin opintojaksoihin sekä kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamiseen erityisesti vieraskielisillä opintojaksoilla. Kotikansainvälistyminen ja opiskelijavaihdot ovat erityisesti esillä kolmannen lukuvuoden kevään opinnoissa.

Suomen kielen ja viestinnän opinnot on integroitu pakollisiin ammattiopintoihin, erityisesti projektiopintoihin ja opinnäytetyöhön. Suomen kielen ja viestinnän osaaminen kehittyy koko koulutuksen ajan ja sitä arvioidaan vuosittain. Englannin kieliopinnot on kokonaan integroitu ammattiopintoihin ja lukukausiprojekteihin. Englannin kielen osaaminen kehittyy myös koko koulutuksen ajan. Ruotsin kieliopinnot järjestetään laissa määrätyn osaamisen saavuttamiseksi ja ne integroidaan kokonaan lukukausiprojekteihin sekä ammattiaineisiin.

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI

Oppimisnäkemys

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisesi kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaamisesi syvenee ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja vahvistavien CDIO perusteisten oppimis- ja kehittämisprojektien avulla.

Osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys tarkoittaa niitä asioita, joilla oppimistasi jäsennetään ja organisoidaan (esimerkiksi ongelmaperustainen sykli/vaihemalli, ongelmaperustainen projektioppiminen, CDIO tai näiden erilaiset yhdistelmät). Kaikissa oppimisen organisointitavoissa lähtökohtana ovat työelämän ongelmat ja työelämäläheinen toteutus.

Sähkö- ja automaatiotekniikan opetussuunnitelma tukee insinöörin työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittymistä mukailemalla kansainvälistä insinöörikoulutuksen kehystä ja CDIO-periaatetta. Käytännössä se näkyy siten, että opit hahmottamalla (C = conceive), suunnittelemalla (D = design), toteuttamalla (I = implement) ja käyttämällä (O = operate). Lapin Ammattikorkeakoulu on osa laajaa kansainvälistä insinöörikoulutuksen kehittäjäverkostoa (CDIO, www.cdio.org), jossa on yli 50 jäsentä 25 eri maasta.

Työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittymistä tukevat monet oppimisprojektit ja opiskelijoiden aktivointi eri tavoin opintojen aikana. Lukukausien sisältämiä projekteja tehdään yhdessä, pienissä tiimeissä, joissa voit oppia tuntemaan opiskelutovereitasi ja kehittää osaamistasi tulevaisuutta varten. Opit suunnittelemaan ajankäyttöä ja pääset harjoittelemaan erilaisia työtilanteita varten. Työnantajat arvostavat sitä, että valmistuva insinööri kykenee toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, sopeutuu muutoksiin ja pystyy tuomaan esille omaa osaamistaan eri tilanteissa. Opetussuunnitelmaan sisältyy myös suunnittelusta toteutusvaiheeseen eteneviä projekteja, joilla on ulkoinen asiakas. Käytännössä asiakas voi olla toimialan jokin TKI-hanke (TKI = tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta), laboratorio tai alueen yritys. Asiakasprojektit ovat sinulle näytönpaikkoja, jotka voivat avata ovia myös harjoitteluun ja tulevaisuudessa jopa opinnäytetyöhön.

Opetussuunnitelma on rakenteeltaan osaamisperustainen. Käytännössä se tarkoittaa, että eri lukuvuosien opinnot on ryhmitelty laajemmiksi teemoiksi joiden tavoitteet on määritelty kompetenssianalyysin perusteella. Lukukausiteemat yhdistyvät lukuvuositeemoiksi, jotka neljän opintovuoden juonteena kasvattavat osaamisesi teema kerrallaan insinöörin tehtäviin.

Uuden sukupolven insinöörit tarvitsevat CDIO-taitoja, jotka koostuvat kolmesta osa-alueesta:
1. Henkilökohtainen osaaminen: insinöörin tehtävissä vaadittava päättely- ja ongelmanratkaisutaito, kokonaisuuksien hahmottaminen, kokeilu ja tiedonhankinta, luovuus, kriittisyys ja ammattietiikka.
2. Ihmissuhdetaidot: vuorovaikutus- ja tiimityötaidot, johtaminen ja kommunikointi eri tilanteissa.
3. Tuotteistaminen: tuotteiden ja systeemien rakentamisen taito hahmottelusta ja ideoinnista käyttöönottoon eri ympäristöissä (yritykset ja muut organisaatiot).

Opetuksen sijasta keskiössä on sinun oppimisesi ja osaamisesi. Oppiminen on yhteisöllistä, yhteistoiminnallista, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän aktiivista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteisen tiedon rakentamiseen. Oppimisprosessissa nivoutuvat yhteen teoria-, käytäntö- ja kokemustieto. Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajien roolit muuttuvat oppimisprosessissa. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Opettaminen on monialaista, oppiaine-, koulutus- ja toimialarajat ylittävää tiimityötä. Tämä yhteisopettajuus tarkoittaa oppimisen yhdessä suunnittelemista, toteuttamista ja arvioimista.

Opetussuunnitelma on rakenteeltaan osaamisperustainen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että eri vuosille sijoittuvat opinnot on ryhmitelty aihepiireittäin isommiksi kokonaisuuksiksi niitä yhdistävien vuositeemojen mukaan. Osaamisesi kasvaa siten vähitellen insinöörin tehtäviin. Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat sinulle oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmallesi (HOPS), jonka laatimiseen saat ohjausta ryhmäsi opettajatutorilta ja yhteisissä koulutustilaisuuksissa.


Hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen

Tutkintoa suorittaessasi sinulla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiasi opintoja sekä voit korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla saman tyyppisillä opinnoilla. Opiskelijana saat ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.

Hyväksiluvussa on kolme päätapaa: korvaaminen, sisällyttäminen sekä aiemmin ja opiskelun aikana hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (HOT). Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöiltään samantyyppisillä korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen korkeakouluopintojen liittämistä osaksi tutkintoa. Hankitun osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija pyrkii ymmärtämään hankkimaansa osaamista ja jäsentää sen suhteessa opintojakson tai osaamisalueen osaamistavoitteisiin siten, että hän pystyy kuvaamaan ja näyttämään toteen osaamisensa. Hankitun osaamisen tunnustaminen tarkoittaa virallisen hyväksynnän antamista hankkimallesi osaamiselle.

Arviointi ja palaute

Opiskelun eri vaiheissa tapahtuva arviointi muodostaa johdonmukainen kokonaisuuden, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arvioinnin suunnittelu pyritään toteuttamaan kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja).

Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien lähtökohtana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) - hylätty (0).

Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Sinulla on mahdollisuus antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta sekä koulutuksesta ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden vuosipalautteena sekä valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.

Oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen erilaisissa oppimis- ja kehittämisympäristöissä

Opiskelu on toiminnallista ja käytännönläheistä erilaisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Lapin AMK:ssa opiskelu ja oppiminen toteutuvat työelämäläheisesti. Tämä mahdollistaa työelämästä ja alueelta nousevien ilmiöiden ja ongelmien käsittelyn oppimisen, tutkimisen ja kehittämisen lähtökohtana. Ammatillinen kasvu toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat muun muassa laboratoriot, virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Sähkö- ja automaatiotekniikassa on kehitetty erityisesti työelämälähtöisiä laboratoriotiloja oppimisympäristöiksi.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelua toteutuu eri puolilla Lappia ja Suomea sijaitsevissa yrityksissä, laitoksissa ja organisaatioissa. Myös harjoittelu ulkomailla on mahdollista. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutusohjelmien opetustarjonnasta, mikä mahdollistaa luonnollisella tavalla monialaisen yhteistyön. Nämä osaamisalan yhteiset opinnot antavat tutkinnolle erityistä laaja-alaisuutta.

Tutkinto on mahdollista suorittaa myös tuotantopainotteisesti, jolloin tutkinnon edellyttämää osaamista hankitaan tekemällä oman alan työtä ja työharjoittelu palvelee näin hyvin opiskelijan ammatillista kehittymistä ja tutkintoon valmistautumista. Tällöin opiskelija suorittaa itse hankkimassaan harjoittelupaikassa 30 op laajuisen työharjoittelun 4. lukuvuoden syksyllä. Lukukauden opinnot muodostuvat tällöin ohjatusta työharjoittelusta perinteisten opintojaksojen sijaan.

Monimuoto-opetus toteutetaan tuotantopainotteisena koulutuksena, jossa aikuisopiskelija suorittaa opintojen aikana 30 op suuruisen ohjatun työharjoittelun normaalin pakollisen työharjoittelun lisäksi. Monimuotokoulutuksen ohjattu työharjoittelu sijoittuu 2. - 4. vuoden opintojen ajalle.