Bachelor of Natural Resources, Forestry Engineer (full time day studies), Rovaniemi, Autumn 2014: R604M14S

Descriptions

SUORITETTAVA TUTKINTO  
Metsätalouden koulutusohjelmassa luonnonvara- ja ympäristöalalla suoritettava ammattikorkeakoulututkinto johtaa tutkintonimikkeeseen metsätalousinsinööri (AMK)
TUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEET Metsäalan asiantuntijana työelämässä
Metsätalouden koulutusohjelmassa koulutetaan metsätalouden asiantuntijoita, jotka työskentelevät monentyyppisissä tehtävissä metsä- ja ympäristöalalla. Koulutus antaa opiskelijoille laajan kokonaisnäkemyksen metsätalouteen painottuvasta, kestävästä luonnonvarojen käytöstä ja tarjoaa mahdollisuuden sijoittua työelämässä mm. erilaisiin alan suunnittelu-, neuvonta-, johtamis- ja kehittämistehtäviin sekä toimia itsenäisinä yrittäjinä. Myös opetustehtävät ja kansainväliset projektit tarjoavat haasteita ja mahdollisuuksia.
Luontoympäristön käytön perustana on luonnonvarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä hyödyntäminen. Metsätalousinsinööri on metsäalan monipuolinen osaaja, joka hallitsee metsäluonnon hoidon ja käytön, sekä suojelun kysymykset, ja osaa soveltaa niitä eritasoisissa suunnittelu- ja operatiivisen tason tehtävissä. Hänellä on myös edellytyksiä toimia metsäalan palveluorganisaatioissa ja yrityksissä markkinointi- ja myyntityössä. Metsätalousinsinöörin koulutus luo työelämän osaamistarpeista lähtevää monipuolista asiantuntijuutta ja antaa hyvän perustan työelämässä kehittymiselle ja erikoistumiselle.
Metsätalouden ammattikorkeakouluopinnoissa Rovaniemellä läpileikkaavana teemana on ekosysteemilähestymistapa, jolla tähdätään kestävään, yhteiskunnan eri tarpeet ja toimijat huomioivaan toimintatapaan. Opintojen perustana ovat luonnon- ja yhteiskuntatieteet, jotka luovat pohjaa syvälliseen luonnonymmärrykseen ja -tuntemukseen. Pohjoisten ekosysteemien ja niiden käytön erityispiirteiden hallintaan syvennytään erityisteemana, jota käsitellään eri näkökulmista. Talous ja teknologia sekä työelämäläheisyys nivoutuvat kaikkiin oppimisen sisältöalueisiin. Opinnoissa korostuvat monipuoliset viestintätaidot, jotka yhdessä sosiaalisen vuorovaikutusosaamisen kanssa luovan perustan vahvalle itsetunnolle ja elämänhallinnalle sekä menestymiselle työelämässä.

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys
Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohtina ovat laissa määriteltyinä työelämä ja sen kehittäminen, sekä tutkimus (L351/2003). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämäläheisyys katsotaan Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.
Lapin AMKin oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille, jonka lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on oppiminen. Opiskelija on aktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on yhteisöllistä, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppimisessa keskitytään ammatillisten ongelmien tutkimiseen ja haastavaan työn tekemiseen, jossa työelämä asettuu kiinteäksi osaksi oppimisympäristöjä ja oppimisprosessia. Toisaalta myös osaamisen arvioinnilla on keskeinen osa oppimisprosessissa.
 
Oppimisympäristöt
Oppiminen toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat luentotilojen lisäksi ennen kaikkea koulutuspaikkakunnan metsät sekä myös mm. laboratoriot, virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet.
Metsätalouden koulutusohjelmassa erityisesti ympäröivä luontoympäristö tarjoaa mahdollisuuden oppimisen monipuoliseen toteuttamiseen joko koulun opetusmetsässä, muualla lähialueella tai kauempana maakunnassa. Luonnonvara-alan projekteissa on mahdollisuus kehittää ja tutkia innovatiivisesti yhdessä työelämän edustajien kanssa monialaisissa työryhmissä. Metsäalan kansainvälisissä hankkeissa ja opiskelijavaihdossa voi kehittää ammattiosaamisen ohella kielitaitoa ja kulttuuriosaamista.
 
Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalainen ECTS-järjestelmä, jossa säädetään ECTS -opintosuoritusten siirto- ja mitoitusmenettelystä. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä, joka vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain mahdollisimman tasaisesti 40 työviikon aikana.

Osaamisen kuvaaminen opetussuunnitelmassa
Lapin AMKin opetussuunnitelmat perustuvat työelämän osaamisvaatimuksista johdettuihin laajoihin osaamisalueisiin l. kompetensseihin. Osaamisalueisiin sisältyy osaamistavoitteita arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin, yleistä työelämäosaamista kuvaaviin kompetensseihin sekä koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin, joissa on otettu huomioonammattikorkeakoulun profiloituminen ja strategiset painopistealueet. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle ja niiden erityispiirteet sekä tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleisten kompetenssien kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti läpileikkaavasti eri opintojaksojen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on merkitystä.
Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen kehittymisen perustan. Metsätalousinsinöörikoulutuksen kompetensseiksi on määritelty
- Metsäekosysteemien toiminnan, hyötyjen ja palvelujen osaaminen
- Metsäekosysteemien kestävän käytön osaaminen
- Luonnonvaratietojen hankinnan, analysoinnin ja hallinnan osaaminen
- Metsien kestävän käytön suunnittelu- ja johtamisosaaminen
- Biotalouden ja sen toimintaympäristön osaaminen
- Metsäasiantuntijuuden hyödyntämisen osaaminen työelämän kehittämistoiminnassa

Osaamisen kehittyminen
Opiskelijan osaamisen kehittymistä metsätalousinsinöörin ammattiin kuvataan vuositeemoilla, joita ovat
1. vuosi: Metsäekosysteemin ja sen hyödyntämisen oppija
2. vuosi: Kestävän metsien käytön osaaja
3. vuosi: Monipuolisen metsänkäytön soveltaja
4. vuosi: Kestävän metsänkäytön noviisitason kehittäjä
Lapin AMKin opetussuunnitelmissa on annettu erityispainoa yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiselle, kansainvälisyysosaamiselle sekä kestävään kehitykseen liittyvälle osaamiselle. Metsätalouden koulutusohjelman keskeinen oppimisen lähtökohta on kestävä luonnonvarojen käytön osaaminen. Koulutusohjelmassa painotetaan monipuolista, kestävän kehityksen mukaista toimintatapaa, joka heijastuu opintojaksojen sisältöihin läpileikkaavana teemana. Sekä pakollisiin, että vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin sisältyy yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista, sekä myös tuotteistusta ja myynti- ja markkinointitaitoja kehittävää koulutusta. Koulutusohjelman opiskelija voi suorittaa metsäalan opintoja ulkomailla vaihto-opiskelijana joko henkilökohtaisessa vaihdossa tai ryhmävaihtona.

Henkilökohtainen opetussuunnitelma, HOPS
HOPSissa opintojen kulku suunnitellaan opinto- ja urasuunnitelman mukaisesti, esim. vapaasti valittavat opinnot, opinnot ulkomailla, harjoittelu ja hyväksiluettavat opintojaksot. Suunnittelussa otetaan huomioon aikaisempien opintojen ja/tai työkokemuksen kautta saavutettu osaaminen, mahdolliset oppimisvaikeudet sekä elämäntilanne. Opintojen toteutumista seurataan ja HOPSia tarkennetaan koko opiskelun ajan.Opiskelijan on mahdollista hakea aiemman osaamisen tunnustamista osaksi tutkintoa AHOT -menettelyn kautta, jossa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistavat aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen huomioon ottamisen heti opintojen alkuvaiheessa. Aiempaa osaamista voi olla esimerkiksi korkeakouluissa tai muussa koulutuksessa suoritetut opinnot tai työelämässä / jollakin muulla tavoin hankittu osaaminen. Hankittua osaamista verrataan koulutusohjelman opetussuunnitelman oppimistuloksiin.

Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu.
Osaamisen arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla toiminnallisen, tiedollisen, yhteisöllisen ja arvioivan kyvykkyyden kehittymistä. Toiminnallinen kyvykkyys näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Tiedollinen kyvykkyys osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Yhteisöllinen kyvykkyys liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia yhteisön jäsenenä ja johtajana. Arvioiva kyvykkyys kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan.
Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arviointi toteutetaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0-5. Kunkin opintojakson yhteydessä on määritelty arviointiasteikko sekä arviointikriteerit. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Laadunhallinta
Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Rovaniemen ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima.
Lapin AMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutusohjelman laadunhallinta toteutetaan ammattikorkeakoulun laatukäsikirjassa kuvattujen menettelyiden mukaisesti.  
OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUSTAPALapin AMKin opetussuunnitelmat rakentuvat opintojaksoista ja teemoista. Opintojaksojen ja teemojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat
- perusopinnot
- pakolliset ja vaihtoehtoiset ammattiopinnot
- vapaasti valittavat opinnot
- ammattitaitoa edistävä harjoittelu
- opinnäytetyö
Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija alan tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä opettaa hänelle kielitaidon perusteita mm. ammattikorkeakoululain 9.5.2003/351 8 §:ssä vaatimusten mukaisesti.
Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija alan ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään metsäalan asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisönsä kehittämiseen.
Vaihtoehtoisia ammattiopintoja valitaan 10 op opetussuunnitelman tarjonnasta. Näitä opintojaksoja on tarjolla 5 tai 10 op:n mittaisina, jolloin 5 op:n jaksoista muodostetaan yksi yhteensä10 op:n mittainen opintojakso.
 
Viestinnän ja kielten integrointi
Metsätalouden koulutusohjelmassa integroidaan kieliopintoja perus- ja ammattiopintoihin ensimmäisestä lukuvuodesta alkaen. Suomen kielen kirjallisen osaamisen taitoa opiskellaan ensimmäisen vuoden aikana, jolloin saavutetaan tavoitteiden mukainen osaamistaso esseen, raportin ja oppimispäiväkirjan laatimiseksi. Viestintätaitoja, kokoustekniikkaa ja suomen kielen suullisen taidon osaamista kehitetään eri opintojaksoihin integroituna sekä itse opetusmenetelmän (PBL) kautta. Ruotsin kieli opetetaan kokonaisuudessaan toisena lukuvuonna ja englannin kielen opinnot käynnistyvät ensimmäisenä lukuvuonna, päättyen kolmantena lukuvuonna. Ne on integroitu eri opetusaineisiin siten, että kielitaidon osaaminen kasvaa kumuloituvasti ja opinnot tukevat ammattiaineen oppimistavoitteita. Metsätalouden koulutusohjelmassa kieliopinnot on intergroitu perus- ja ammattiaineisiin seuraavasti:
Johdatus luonnonvara-alalle: 3 op suomen kieltä ja viestintää ja 2 op englannin kieltä
Pohjoiset ekosysteemit: 1 op suomen kieltä
Kestävä metsänkäyttö: 1 op englannin kieltä
Liiketoiminta ja yrittäminen: 1 op suomen ja 3 op ruotsin kieltä
Pohjoisten alueiden mahdollisuudet: 2 op englannin kieltä
 
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT / VALINNAISET OPINNOT Vaihtoehtoisten ammattiopintojen ja vapaasti valittavien opintojen kautta opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä johonkin ammatilliseen erityisteemaan ja kehittää siten alan asiantuntemustaan haluamaansa suuntaan. Niillä opiskelija voi täydentää ja tukea ammattikorkeakoulututkintoa sekä laajentaa sen sisältöä oman kiinnostuksensa ja yksilöllisten mieltymystensä mukaan. Myös ulkomailla suoritettuja ja muiden koulutusohjelmien ja korkeakoulujen opintosuorituksia voidaan sisällyttää näihin opintoihin.
 
Harjoittelu ja opinnäytetyö Harjoittelussa opiskelija perehtyy työelämän pelisääntöihin ja metsäalan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissa sekä auttaa suuntaamaan opintoja omien urasuunnitelmien mukaisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan asiantuntemusta metsäalaan liittyvissä kysymyksissä. Opinnäytetöiden aiheet ovat työelämälähtöisiä ja työelämää kehittäviä. Opinnäytetyö antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää ammatillista kasvuaan ja osoittaa kykyjään itsenäiseen projektinomaiseen työskentelyyn.