Bachelor of Natural Resources, Forestry Engineer (full time day studies), Rovaniemi, Autumn 2017: R64M17S

Descriptions

SUORITETTAVA TUTKINTOMetsätalousinsinööri (AMK) 240 op
Metsätalouden koulutusohjelmassa opiskellaan Metsätalousinsinööriksi (AMK). Työtehtävissä tarvitaan metsien hyödyntämiseen liittyvää tietoa luonnosta, tekniikasta ja taloudesta sekä neuvottelu- ja viestintäosaamista. Tutkinto antaa kokonaisnäkemyksen metsätalouteen liittyvästä kestävästä luonnonvarojen käytöstä ja tarjoaa mahdollisuuden toimia erilaisissa alan suunnittelu-, neuvonta-, johtamis- ja kehittämistehtävissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Lapin AMK:n metsätalouden opinnoissa Rovaniemellä korostuvat yhteiskunnan erilaisten tarpeiden ja toimijoiden huomioon ottava metsätalous ja luonnonvarojen käytön suunnittelu. Opintoja toteutetaan ongelmalähtöisesti teoriaa ja työelämän käytäntöjä yhdistellen, mikä antaa hyvät lähtökohdat työelämään siirtymiseen. Yrittäjyyden valmiuksia opitaan metsätalousinsinööriopintojen aikana tutkintoon sisältyvissä opinnoissa, joita voi halutessaan laajentaa esimerkiksi Lapin AMK:n kaupan ja kulttuurin osaamisalan yrittäjyysopinnoilla. Tutkimus- ja kehitystoiminnan projekteja integroidaan opintojaksoihin ja opiskelijat hankkivat opintojen aikana valmiuksia toimia tutkimus- ja kehityshankkeissa.
Metsätalouden opinnoissa Rovaniemellä läpileikkaavana teemana ovat luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut, joissa korostuvat erityisesti pohjoisen luonnon ekosysteemit, niiden monimuotoisuus sekä käytön erityispiirteet elinkeinoelämän eri tahojen tarpeet huomioiden. Lapissa luonnon käytön keskeisiä toimijoita metsätalouden rinnalla ovat matkailuelinkeino, porotalous ja luonnonsuojelu. Pohjois-Suomessa on paljon suojeltuja alueita sekä metsänrajametsiä, joiden merkitys ja erityispiirteet metsäammattilaisen on tunnettava. Lisäksi metsästyksellä, luonnontuotteiden keräilyllä ja muulla virkistyskäytöllä on suuri merkitys Lapissa niin taloudellisesti kuin metsien monikäytönkin kannalta. Vahva yhteistoiminta luonnonvara-alan TKI -yksikön kanssa tarjoaa synergiaetuja vastaamaan biotalouden uusiin haasteisiin työelämässä, jotka on huomioitu koulutuksen opintosisällöissä. Opintojen aikana tarjoutuu mahdollisuus kansainvälistymisen kehittämiseen vaihto-opintojen tai harjoittelun yhteydessä sekä opintojaksoilla erityisteemoina.
Metsätalouden koulutuksen opetussuunnitelma on rakennettu yhteistyössä työelämäyhteisöjen kanssa, mikä takaa ajanmukaisen opetussuunnitelman sisällön. Opintoihin liitettyjen harjoittelujaksojen sekä työelämäläheisten projektien kautta opiskelijat oppivat työelämän käytänteitä sekä muita arvokkaita työelämätaitoja. Opetusta toteutetaan Lapin AMK:n laatujärjestelmän mukaisesti ajanmukaisia metsätalousinsinöörin työnkuvaa palvelevia oppimisympäristöjä hyödyntäen.
Lapin AMK:sta valmistuu ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän luonnonvarojen suunnittelun, hoidon ja käytön hallitsevia metsätalousinsinöörejä.
TUTKINNON RAKENNETutkinto koostuu 240 opintopisteestä (op). Tutkinto koostuu luennoista, maasto- ja muista harjoituksista tai omatoimisesta opiskelusta. Yksi opintovuosi sisältää 1 600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä (60 opintopistettä opintovuoden aikana).
Tutkinto koostuu perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Vuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta. Tutkinto sisältää erityyppisiä opintoja seuraavasti:
1) Perus- ja ammattiopinnot 180 op
- pakolliset perus- ja ammattiopinnot 160 op
- vaihtoehtoiset ammattiopinnot 20 op
2) Vapaasti valittavat opinnot 10 op
- Opiskelija valitsee vapaasti valittavat opinnot osaamistavoitteidensa perusteella henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti.
3) Ammattitaitoa edistävä harjoittelu 30 op
- perusharjoittelu 1. kesänä (10 op)
Harjoittelun aikana opiskelija tekee metsätalouden suorittavia töitä ja saa kokemusta metsätalouden perustehtävistä. Perustehtävien suorittaminen luo pohjan ammattitaidon kehittämiselle opintopolun aikana.
- ammattiharjoittelu 2. kesänä (10 op)
Opiskelija voi suorittaa harjoittelussa suorittavan työn työtehtäviä tai metsätalousinsinöörin toimenkuvaan kuuluvia työtehtäviä. Harjoittelussa opiskelija syventää ammattitaitoaan metsätalouden työtehtäviä tekemällä.
- syventävä harjoittelu 4. talvena tai 3. kesänä (10 op)
Opiskelija tekee harjoittelussa metsätalousinsinöörin toimenkuvaan kuuluvia työtehtäviä ja vahvistaa osaamistaan metsäalan ammattilaiseksi kehittyessään.
4) Opinnäytetyö 20 op, sisältää kehittämistoiminnan menetelmäopinnot

Perus- ja ammattiopinnot antavat yleiskuvan metsätalouden merkityksestä yhteiskunnassa ja kansainvälisesti. Lisäksi perehdytään metsäalan teoreettisiin perusteisiin, viestintään ja kielitaitoon.
Pakollisissa ammattiopinnoissa tutustutaan keskeisiin ammatillisiin kokonaisuuksiin, joita tarvitaan itsenäiseen työskentelyyn metsäalan asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Metsätalousinsinöörin koulutuksessa hankitaan myös liiketoiminta-, työyhteisö-, viestintä- ja työturvallisuusosaamista.
Vaihtoehtoisten ammattiopintojen ja vapaasti valittavien opintojen kautta perehdytään ammatillisiin erityisteemoihin ja syvennetään alan asiantuntemusta. Näihin opintoihin voidaan sisällyttää myös opintoja ulkomailla tai muissa koulutusohjelmissa ja korkeakouluissa.
Harjoittelussa perehdytään metsäalan keskeisiin työtehtäviin ja työelämään. Harjoittelussa opitaan soveltamaan teoriaa käytäntöön. Harjoittelujen tavoitteena on myös suunnata opintoja tukemaan omia urasuunnitelmia. Harjoittelussa kasvetaan metsäammattilaiseksi ja luodaan uusia suhteita työpaikkoihin sekä tutustutaan työelämän pelisääntöihin.
Opinnäytetyö syventää asiantuntemusta, lisää ammatillista kasvua ja osoittaa kykyä itsenäiseen projektimaiseen työskentelyyn. Opinnäytetöiden aiheet ovat työelämälähtöisiä kehittämis- tai tutkimustehtäviä, jotka on mahdollista toteuttaa myös eri koulutusohjelmien välisenä yhteistyönä.
AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINENOppimisprosessi ja ammatillinen kasvu metsätalousinsinööriksi kuvataan opetussuunnitelmassa vuosi- ja lukukausiteemojen avulla.
1. Vuositeema: Metsäekosysteemin ja sen hyödyntämisen oppija Ensimmäisenä opintovuotena opiskelija oppii metsäekosysteemin toimintaa ja metsätalouden toimintaympäristön perusrakenteet sekä aloittaa oman ammatti-identiteettinsä rakentamisen. Opiskelija luo perustaa metsätalouden opinnoilleen perehtymällä metsänhoitoon ja puunhankintaan.
Lukukausiteema 1: Metsä toimintaympäristönäOpiskelija tutustuu tuleviin opintoihinsa ja metsätalousinsinöörin ammattiin sekä opiskelumenetelmiin ja tietojärjestelmiin. Opiskelija muodostaa perustan metsätalouden opinnoilleen perehtymällä metsäalan organisaatioihin ja metsäekologiaan. Hän tunnistaa metsä- ja suotyyppejä, tietää pääpiirteissään kasvien rakenteen ja fysiologian sekä ymmärtää metsä- ja suoekosysteemien toiminnan. Opiskelija tietää metsänmittaukseen liittyvät keskeiset käsitteet ja menetelmät. Hän osaa käyttää mittavälineitä ja soveltaa mittauksen menetelmiä puustotunnusten määrityksessä ja laskennassa. Opiskelija osaa käyttää erilaisia karttoja suunnistuksessa ja metsätalouden tehtävissä. Opiskelija oppii GPS:n käytön perusteet ja saa valmiudet hyödyntää tiedonkeruulaitteita metsätalouden tehtävissä.  Opiskelija oppii ammattiopintojen yhteydessä viestintää ja matematiikkaa.
Lukukausiteema 2: Metsänhoito ja puunhankintaOpiskelija osaa metsänuudistamisen ja -kasvatuksen perusteet ja menetelmät ja kykenee tekemään perusteltuja metsänhoidollisia ratkaisuja. Opiskelija tuntee puunhankinnan osa-alueet sekä tärkeimmät jalostusprosessit ja ymmärtää raaka-aineominaisuuksien merkityksen puun käytön kannalta. Hän tietää koneellisen puunkorjuun menetelmät ja tuntee puunkorjuu- ja kuljetuskaluston. Ensimmäisessä työharjoittelussaan opiskelija tutustuu metsätalouden suorittaviin työtehtäviin sekä organisaatioiden toimintaan.
2. Vuositeema: Metsäluonnon hyötyjen ja palvelujen käytön osaajaOpiskelija perehtyy maamme keskeisenä kehittämisen suuntana olevaan biotalouteen ja metsätalouden merkitykseen osana sitä. Puun käytön lisäksi opiskelija syventyy luonnon tarjoamiin muihin hyötyihin ja palveluihin sekä niiden käyttömuotoihin ja merkitykseen erityisesti Pohjois-Suomessa. Opiskelija osaa tehdä metsänhoitoratkaisut ja suunnitella puunkorjuun leimikkotasolla käyttäen soveltuvia metsänmittauksen menetelmiä.
Lukukausiteema 1: Metsien älykäs käyttöOpiskelija oppii metsän mittausmenetelmiä ja kaukokartoituksen sekä paikkatiedon soveltamista ja osaa hyödyntää niitä metsien käytön suunnittelussa. Hän osaa ratkaista erilaisissa metsissä niiden käsittelytarpeen luonnonhoidon huomioon ottaen ja valita soveltuvimmat menetelmät. Opiskelija oppii laatimaan työlajikohtaisia suunnitelmia esim. taimikonhoitosuunnitelmia. Hän osaa laatia leimikkoon toteutuskelpoisen puunkorjuusuunnitelman joka sisältää kuviokohtaiset hakkuutavat ja ajankohdan, puutavaralajiosuudet sekä jaon korjuulohkoihin. Opiskelija oppii nämä asiat maastossa projektiopintoina työelämän tarjoamissa kohteissa, jotka tullaan toteuttamaan laaditun suunnitelman mukaan.
Lukukausiteema 2: Ekosysteemipalvelut ja ekonomiaOpiskelija oppii ekosysteemipalvelujen merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. Hän ymmärtää riista- ja kalaekologian peruskysymykset, perehtyy porotalouden harjoittamiseen ja keräilytuotteisiin sekä osaa ottaa nämä huomioon metsätaloudessa. Opiskelija oppii yhdistämään taloudellisuuden ja liiketoiminnallisuuden metsätalouteen. Nämä vahvistavat opiskelijan kykyä luoda ja toteuttaa liiketoimintaa metsäalan tuotannollisessa ja palveluliiketoiminnassa. Opiskelija oppii II-harjoittelussa suunnittelu- ja työnjohtotehtäviä ja syventää osaamistaan suorittavissa metsätalouden töissä.
3. Vuositeema: Monipuolisen metsänkäytön soveltaja Opiskelija syventää puunkorjuun opittuja tietoja ja taitoja, joita sovelletaan ja laajennetaan puun ja muun biotalouden raaka-aineiden hankintaan ja logistisiin sovelluksiin Pohjois- Suomen olosuhteissa. Opiskelija oppii metsäsuunnittelun menetelmät ja syventää talousosaamista metsäekonomian opinnoissa. Opiskelija aloittaa opinnäytetyön työstämisen.
Lukukausiteema 1: Metsäbiotalouden raaka-ainehuoltoOpiskelija oppii biotalouden raaka-ainevirtojen hallintaa sekä metsäsuunnittelun perusteita ja menetelmiä eri suunnittelutasoilla. Hän syventää pohjoisten alueiden luonnonvarojen kestävän käytön osaamistaan ja perehtyy suometsien erityiskysymyksiin sekä uusiutuvan energian mahdollisuuksiin.
Lukukausiteema 2: Menetelmäopinnot, vaihto tai vaihtoehtoisetLukukauden alussa opiskelija oppii opinnäytetyön tekemisen perusteet ja tavallisimmat menetelmät. Sen jälkeen opiskelija voi lähteä vaihtoon ulkomaille tai valita metsätalouden koulutuksen tarjottimelta vaihtoehtoisia opintojaksoja. Lukukauden lopulla opiskelija vie eteenpäin opinnäytetyöprosessiaan.
4. Vuositeema: Kestävän metsänkäytön kehittäjäOpiskelija osaa yhdistellä oppimiaan asioita laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja osaa soveltaa niitä kehitystehtävissä ja monipuolista osaamista vaativissa suunnittelutehtävissä. Opiskelija syventää työelämätaitojaan ja ammattiaineiden osaamista.

Lukukausiteema 1: Metsäsuunnittelu ja kehittämistoimintaOpiskelija osaa laatia metsäsuunnitelma ja käyttää sitä apuna muissa metsätalouden tehtävissä. Hankkimiensa metsätietojen ja – taitojen avulla sekä perehtymällä neuvontaa opiskelija osaa neuvoa metsänomistajia erilaisissa ongelmatilanteissa. Kehittämistaitojaan opiskelija vahvistaa metsäalan organisaatioissa ja hankepohjaisessa aluekehittämistyössä.
Lukukausiteema 2: Työyhteisötaitojen kehittäminenOpiskelija laatii ja viimeistelee työelämälähtöisen opinnäytetyönsä. III-harjoittelussa opiskelija oppii metsäalan vaativia toimihenkilötöitä. Hän osaa työpaikoilla tarvittavia työyhteisötaitoja sekä asioiden ja erityisesti ihmisten johtamisessa tarvittavia valmiuksia.
Osaamisvaatimukset
Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimukset ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Opetussuunnitelmien osaamistavoitteet jakautuvat yleisiin (1-5) ja koulutuskohtaisiin osaamistavoitteisiin. Yleiset osaamistavoitteet ovat eri koulutuksille yhteisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja merkitys vaihtelevat eri ammateissa ja työtehtävissä. Ne luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle.
Osaamisalueet/kompetenssit
1. Oppimisen taidot
2. Eettinen osaaminen
3. Työyhteisöosaaminen
4. Innovaatio-osaaminen
5. Kansainvälistymisosaaminen
6. Metsäekosysteemien toiminnan osaaminen
7. Metsäekosysteemien kestävän käytön osaaminen
8. Luonnonvaratiedon hankinnan, analysoinnin, hallinnan ja hyödyntämisen osaaminen
9. Metsien käytön suunnitteluosaaminen
10. Metsätalouden liiketoiminta ja johtaminen
11. Metsätalous biotalouden osana
12. Metsäasiantuntijuus ja kehittämistoiminta metsätalouden toimintaympäristössä

Lapin AMKn opetussuunnitelmiin sisältyvät läpileikkaavina osaamistavoitteina Lapin AMKn strategiset painopistealueet. Metsätalousinsinööri (AMK) koulutuksessa niistä vahvimmin toteutuvat luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, palveluliiketoiminta ja yrittäjyys sekä etäisyyksien hallinta.
Yrittäjyyden ja yrittäjähenkisyyden näkökulma ilmenee metsätalousinsinöörikoulutuksessa (AMK) opintojaksojen ongelmaperustaisissa toteutuksissa sekä koulutuksen ja Lapin AMK:n kaupan ja kulttuurin osaamisalan yrittäjyysopintoina. Opiskelijalla on mahdollisuus saada vahvat edellytykset yrittäjänä toimimiseen opintojensa aikana.
Kansainvälistyminen toteutuu opetuksessa kieliopintoina ja vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kansainväliseen opiskelijavaihtoon sekä kansainvälisten vierailijoiden luennoille ja tapahtumiin.
OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTILapin ammattikorkeakoulussa asioita opitaan osaamisen ja ongelmanratkaisun näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat tekevät yhdessä ja omatoimisesti työtä erilaisten oppimis- ja kehittämistehtävien parissa. Oppiminen on yhteisöllistä, yhteistoiminnallista, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän aktiivista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteisen tiedon rakentamiseen. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen omasta oppimisestaan. Opettajat ohjaavat oppimista asiantuntijoina ja arvioivat saavutetut tulokset yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Metsätalouden koulutuksen opintojen tavoitteet toimivat opiskelijalle oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (HOPS), jonka laatimiseen saa ohjausta opettajatuutorilta.
Oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen tapahtuvat erilaisissa oppimis- ja kehittämisympäristöissä, joita ovat mm. laboratoriot, virtuaaliset oppimisympäristöt (esimerkiksi virtuaalimetsä), kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat mahdollisuudet, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektit. Harjoittelu suoritetaan työnantajaorganisaatioissa. Opinnäytetyö tehdään työelämän kehittämis- ja tutkimushankkeina. Opiskelijalla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutusohjelmien ja korkeakoulujen opetustarjonnasta. Monialainen opiskelu antaa mahdollisuudet suuntautua opiskelijan kiinnostuksen mukaan ja se on usein uutta luovaa.
Työn opinnollistaminen on vaihtoehtoinen tapa opiskella. Hankit tutkinnossa edellytettävää osaamista tekemällä työtä, joka palvelee työssä käyvän opiskelijan ammatillista kehittymistä ja tutkintoon valmistumista.
Kielitaito arvioidaan Ammattikorkeakouluasetuksen mukaisesti opiskelijan osoittamana ja se ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Tutkintotodistuksessa on tämän takia erillinen kieliopintoja koskeva kielilauseke.
Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).
Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Opiskelijoilla on vastuu antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta sekä koulutuksesta ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden jälkeen sekä valmistumisvaiheessa. Kerättävä palaute käsitellään Lapin AMK:n laatujärjestelmän mukaisesti.
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.
Ennen koulutusta hankittu osaaminen ja hyväksi lukeminen Tutkintoa suorittaessaan opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen perusteella lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiaan opintoja. Opiskelija voi korvata suorittamillaan opinnoilla Metsätalousinsinööri (AMK) tutkintoon kuuluvia saman sisältöisiä opintoja. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.