Materiaalilähtöiset tutkimusmenetelmät (4op)
Toteutuksen tunnus: UMUO4011V24-3001
Toteutuksen perustiedot
- Ilmoittautumisaika
- 03.12.2025 - 09.03.2026
- Ilmoittautuminen toteutukselle ei ole vielä alkanut.
- Ajoitus
- 09.03.2026 - 31.07.2026
- Toteutus ei ole vielä alkanut.
- Opintopistemäärä
- 4 op
- Lähiosuus
- 4 op
- Toteutustapa
- Lähiopetus
- Yksikkö
- Taiteiden tiedekunta
- Opetuskielet
- suomi
- Paikat
- 7 - 50
- Opettajat
- Heidi Pietarinen
- Ryhmät
-
MUTE4Muoti ja tekstiilisuunnittelu 4. vuosikurssi
- Opintojakso
- UMUO4011V24
Arviointiasteikko
H-5
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
-ymmärtää materiaalilähtöisen tutkimuksen merkityksen muotoilualoilla
-tuntee materiaalilähtöiseen tutkimukseen liittyviä peruskäsitteitä ja menetelmiä
-syventää materiaalilähtöistä ja monialaista tutkimusta
-tarkastella kriittisesti materiaalilähtöistä tutkimusta kestävän kehityksen viitekehyksessä
Toteutustavat
Opintojakso koostuu luennoista 28 tuntia, ohjatuista ja itsenäisistä harjoituksista 80 tuntia, mahdollisista ekskursioista erilaisiin tutkimusympäristöihin.
Suoritustavat
Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja yhteisiin arviointeihin. Hyväksytysti suoritetut harjoitustehtävät, joissa voi olla vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Sisältö
Opintojaksolla tarkastellaan, miten materiaalilähtöiset tutkimusmenetelmät voidaan muuttaa tiedoksi ja taiteelliseksi ajatteluksi muotoilussa. Metodi- ja materiaalipainotteisissa laboratorioharjoituksissa, kuten havainto, mittaus, kokeilu, simulaatio, tutkitaan materiaalilähtöisen tutkimuksen yhtymäkohtia muotoiluun ja taiteeseen. Materiaalilähtöisten muotoilun tutkimusmenetelmien avulla pohditaan uusia suunnitteluratkaisuja ja -prosesseja sekä innovatiivista suunnittelua esim. luonnon kanssa.
Oppimateriaalit
(Oheis)kirjallisuus
Kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa.
Miettinen, S. (2021). Muotoilun avaimet: älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Teknologiainfo Teknova Oy.
Pietarinen, H., Miettinen, S., & Sarantou, M. (2022). Biotaidetta tarkasteleva laboratorio. Tahiti, 12(3), 111–120. https://doi.org/10.23995/tht.121885
Coombs, G.; McNamara, A. & Sade, G. (Eds.)(2018). Undesign. Critical Practices at the Intersection of Art and Design. Routledge.
Dorst, Kees (2015). Frame Innovation: Create New Thinking by Design.
Franklin, K. & Till, C. (2018). Radical Matter: Rethinking Materials for a Sustainable Future. Thames & Hudson.
Hicks, D. & Beaudry, M.C. (Eds.)(2010). The Oxford Handbook of Material Culture Studies. Oxford Handbooks.
Patten, M.L. & Newhart, M. (2018). Understanding research methods. An Overview of the Essentials. Routledge.
Salolainen, M.; Fagerlund, M. & Leppisaari, A-M. (2022). Interwoven. Exploring Materials and Structures. Aalto university.
Valtonen, A. & Nikkinen, P. Toim.). Muotoilulla muutokseen. Kehitystyön uudet mahdollisuudet. Aalto ARTS Books.
Woodward, S. (2019). Material Methods - Researching and Thinking with Things. University of Manchester.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Hylätty (0)
Tehtävää/ osasuoritusta ei ole palautettu tai puuttuu. Suorituksissa on merkittäviä puutteita, kokonaisvaikutelma on keskeneräinen tai sen yhteys aiheeseen erittäin ohut.
Välttävä ja tyydyttävä (1-2)
Suoritus on suppea tai pintapuolinen. Harjoitustehtävien toteutus vastaa heikosti tehtävänantoja, ja valittujen aiheiden käsittelyssä on huomattavaa epäjohdonmukaisuutta ja jäsentymättömyyttä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Hyvä ja kiitettävä (3-4)
Suoritus on jäsentynyt ja hallittu. Harjoitustehtävien toteutus vastaa hyvin tehtävänantoja, ja valittuja aiheita käsitellään johdonmukaisesti ja sujuvasti.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Erinomainen (5)
Suoritus on täsmällinen, johdonmukainen ja informatiivinen. Harjoitustehtävien toteutus vastaa erinomaisesti tehtävänantoja, ja valittujen aiheiden käsittely osoittaa asiantuntemusta ja perusteltua tutkimuksellista oivallusta.
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hylätty (0)
Tehtävää/ osasuoritusta ei ole palautettu tai puuttuu. Suorituksissa on merkittäviä puutteita, kokonaisvaikutelma on keskeneräinen tai sen yhteys aiheeseen erittäin ohut.