Art-Based Media Literacy (3cr)
Course unit code: UKUV0510V24
General information
- Credits
- 3 cr
- Teaching language
- Finnish
Objective
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
• hahmottaa visuaalisten sisältöjen luonteen ja roolin tiedon ja todellisuuden rakentajina
• ymmärtää visuaalisten sisältöjen vastanot- toon ja tulkintaan liittyviä inhimillisiä tekijöitä
• ymmärtää kriittisen medialukutaidon yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia merkityksiä
• tunnistaa kuvataideopetuksen, mediakasvatuksellisen roolin ja tehtävän
• hahmottaa taideperustaisen toiminnan mahdollisuuksia medialukutaidon kehittämisessä
• osaa hyödyntää ja kehittää taideperustaisia menetelmiä omassa mediakasvatustyössään kuvataideopettajana
Content
• taiteen ja median kuvat tiedon ja todellisuuden rakentajina sekä vaikuttamisen välineinä
• kuvien inhimillinen vastaanotto ja tulkinta (media/taide)
• kriittinen medialukutaito kansalaistaitona
• medialukutaito osana kuvataideopetusta
• taideperustaiset ja visuaaliset menetelmät medialukutaidon kehittämisessä
Assessment criteria, satisfactory (1)
Hylätty (0)
Oppimisen näyttö on kurssin oppimistavoitteisiin nähden heikko.
Välttävä ja tyydyttävä (1-2)
Oppimisen näyttö on kurssin oppimistavoitteisiin nähden välttävä tai tyydyttävä.
Assessment criteria, good (3)
Hyvä ja kiitettävä (3-4)
Oppimisen näyttö on kurssin oppimistavoitteisiin nähden hyvä tai kiitettävä.
Assessment criteria, excellent (5)
Erinomainen (5)
Oppimisen näyttö on kurssin oppimistavoitteisiin nähden erinomainen.
Materials
Oheiskirjallisuus soveltuvin osin:
- Barberá, P. (2020). Social Media, Echo Chambers, and Political Polarization. Teoksessa Social Media and Democracy. The State of the Filed and Prospects for Reform. N. Persily and J. A. Tucker (toim.). Cambridge: Cambridge University Press. 34–55
- Bohr, M. & Sliwinska, B. (2017). The Evolution of the Image. Political Action and the Digital Self. London: Taylor and Francis.
- Efland, A. (2003). Imagination in cognition: The purpose of the arts. InJAE, 1.1. NTAEI. 26–50.
- Hautamäki, A. (2019). Näkökulmarelativismi. Tiedon suhteellisuuden ongelma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
- Hobbs, R. (2021). Media Literacy in Action. Questioning the Media. Lanham: Rowman & Littlefield.
- Kress, G. & Leeuwen, T. (2021) Reading Images. The Grammar of Visual Design. 3. uudistettu painos. London/New York: Routledge, Taylor & Francis Group.
- Malmberg, T. (2017). Totuus totuuden jälkeisenä aikana – mediatutkimuksen tieteenfilosofia. Media & viestintä, 40, 54–75.
- Mäkelä, M., Björninen, S., Hämäläinen, V., Karttunen, L., Nurminen, M., Raipola, J. & Rantanen, T. (2020). Kertomuksen vaarat. Kriittisiä ääniä tarinataloudessa. Tampere: Vastapaino.
- Räsänen, M. (2011). Taiteet kognition ja kulttuurin kentällä. Teoksessa: Taiteen jälki.
- Räsänen, M. (2017). Median taideperustainen monilukutaito. Teoksessa Ruuskanen, R. (toim.). Mitä tarkoittaa? Mediataide monilukutaidon lähteenä. Helsinki: Av-arkki.
- Sturken, M. & Carwright, L. (2017). Practices of Looking. An introduction to visual culture. 3. uudistettu painos. Oxford/New York: Oxford University Press Inc.
- Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Eeva Anttila. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. 121–148.
- Valaskivi, K., Noppari, E., Haara, P., Nelimarkka, M. & Toivanen, P. (2023). Sisältösekaannuksen selviytymisopas. Tampere: Tampereen yliopisto. Verkko-osoite: https://sisaltosekaannus.fi.
- Valkola, J. (2016). Cognition and Visuality. Analysing Functions of Artistic Modellin. Saarbūcken: LAP LAMBERT Academic Publishing
- Vihma, A., Hartikainen J., Ikäheimo, H. & Seuri, O. (2018). Totuuden jälkeen. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana. Helsinki: Teos.
- Woodford, P. (2019). Music Education in an age of virtuality and post-truth. New York: Routledge.
Execution methods
Luennot ja harjoitukset 24 h, loppuseminaari 3h, itsenäinen työskentely 27–54h
Luennot ja harjoitukset järjestetään lähiopetuksena. Kurssilla käytetään sekä digitaalisia että analogisia työskentelymenetelmiä, -välineitä ja -ympäristöjä.
Accomplishment methods
Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin sekä loppuseminaariin, annettujen harjoitustehtävien sekä oppimispäiväkirjan laatiminen hyväksytysti