Siirry suoraan sisältöön

Inklusiivinen ja globaalikasvatus (5op)

Toteutuksen tunnus: LKAS2105-3001

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika
02.12.2019 - 31.12.2019
Ilmoittautuminen toteutukselle on päättynyt.
Ajoitus
07.01.2020 - 24.02.2020
Toteutus on päättynyt.
Opintopistemäärä
5 op
Lähiosuus
5 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Opetuskielet
suomi
Ajoitusryhmät
R1 (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
R2 (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
R3 (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
R4 (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
R5 (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
Pienryhmät
R1
R2
R3
R4
R5
Opintojakso
LKAS2105

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Ohjata opiskelijoita maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen erityisenä huomiona saamelaiset alkuperäiskansana. Oppia tunnistamaan koulutusjärjestelmien eriarvoistavia toimintakulttuureja ja toisaalta nähdä inklusiivisen kasvatuksen mahdollisuudet. Ymmärtää oma rooli moninaisissa yhteisöissä. Opintojakso koostuu kolmesta eri teemasta: globaalikasvatus, inklusiivinen kasvatus ja saamelaistietous, jotka limittyvät käsitteellisesti hyvin tiivisti toisiinsa.
Kurssin lopussa opiskelija osaa:
-hyödyntää käsitteitä ‘aktiivinen kansalaisuus’, ‘kolmas kulttuuri’ ja ‘maailmankansalaisuus’ työkaluina, joilla kohdata moniarvoisuuden haaste ja pyrkiä eheyttämään usein pirstaleista monikulttuurisuutta
-kykenee hahmottamaan ja soveltamaan kasvatusta proaktiivisena identiteetin rakentumisprosessina
-tunnistaa koulujen institutionaalisia ja yksilöstä lähteviä eristäviä, leimaavia tai marginalisoivia käytänteitä, jotka voivat kohdistua yksilöihin tai ihmisryhmiin
-osaa rakentaa inklusiivisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat monenlaisten oppijoiden osallisuuden ja kehittymisen ja poistavat oppimisen esteitä
-tunnistaa keskeiset saamelaiskulttuurin erityispiirteet ja moninaisuuden
-osaa perustella saamelaisuutta koskevien opetussisältöjen merkityksen opetuksessa ja kasvatuksessa

Toteutustavat

Opintojakso toteutetaan verkkokurssina ja osittain kontaktiopetuksena. Opintojakso koostuu temaattisista moduuleista (inklusiivinen kasvatus, saamelaistietous, globaalikasvatus) ja teemat yhteen kokoavasta päätösmoduulista. Kuhunkin moduuliin kuuluu tehtäviä joko yksin tai pienryhmässä.

• 13 h luentoja/kontaktiopetus
• 21 h seminaarityöskentelyä
• itsenäistä työskentelyä yksin ja pienryhmässä 36h/63h/90h

Suoritustavat

-aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen/verkkoseminaareihin ja pienryhmätyöskentelyyn
-perehtyminen verkkosisältöihin ja kirjallisuuteen
-oppimispäiväkirja
-työelämäsuuntautuneen ja tutkimusperustaisen suunnitelman tai pohdinnan laatiminen, esittäminen ja arvioiminen
-muu kirjallisuuden suorittaminen esseillä

Sisältö

-inklusiiviset pedagogiset käytännöt ja inklusiivinen koulukulttuuri
-varhainen vaikuttaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen
-saamelaiset alkuperäiskansana
-saamen kieli ja saamelaiset kieli- ja koulutuspolitiikassa
-kulttuurinen ja kasvatuksellinen herkkyys inhimillistä moninaisuutta kohtaan: toiseuden problematiikka sekä ‘kolmannen kulttuurin’ tarkastelua
-aktiivisen kansalaisuuden sekä ‘palvelemisen kulttuurin’ käsitteen tutkiskelua keinoina yhteisöllisyyden rakentamisessa

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Seminaarin ja seminaarityön arviointikriteerit
Hylätty (0): Työelämäsuuntautuneen ja tutkimusperustaisen suunnitelman tai pohdinnan laatiminen, esittäminen ja toisen seminaarityön arvioiminen on puutteellista, virheellistä tai sisältää huomattavia väärinkäsityksiä. Teoreettiset näkökulmat puuttuvat kokonaan.
Välttävä ja tyydyttävä (1-2): Suunnitelma on jäsentymätön. Suunnitelmassa/pohdinnassa on tunnistettu joitain työelämän ja tutkimusperustaisuuden elementtejä. Valittu lähestymistapa esitellään puutteellisesti/ toisen seminaarityö opponoidaan pinnallisesti. Teoreettisten näkökulmien huomioiminen on pinnallista.

Esseen arviointikriteerit
Hylätty (0): Essee on erittäin puutteellinen tai virheellinen tai sisältää huomattavia väärinkäsityksiä. Se ei vastaa tehtäväksiantoa. Lähdeviitteitä ei ole merkitty.
Välttävä ja tyydyttävä (1-2): Esseen aiheen rajaamisessa on puutteita. Inklusiivisen kasvatuksen ja/tai kulttuurisen moninaisuuden käsittely on suppeaa ja kuvailevaa. Siinä tyydytään luettelemaan asioita irrallisesti tai käsitellään asioita yksipuolisesti. Reflektiivinen ja analyyttinen ote on heikkoa tai puuttuu kokonaan. Essee voi sisältää virheitä tai epäselvyyksiä. Ohjeistuksen mukaisessa tieteellisten lähteiden käytössä omien näkökulmien perustana voi olla puutteita.

Oppimispäiväkirjan arviointikriteerit:
Hylätty (0): Oppimispäiväkirja osoittaa, että globaalikasvatuksen luonnoilla keskusteltuja asioita ei ole juurikaan ymmärretty eikä niitä ole lainkaan itsenäisesti pohdittu.
Välttävä ja tyydyttävä (1-2): Oppimispäiväkirja sisältää joitakin haja-ajatuksia globalisaatiosta ja monikulttuurisuudesta, mutta kokonaisuus on pitkälti jäänyt hahmottamatta eikä sisältöä ole pohdittu itsenäisesti kovinkaan pitkälle.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Seminaarin ja seminaarityön arviointikriteerit
Hyvä ja kiitettävä (3-4): Suunnitelma/ pohdinta omasta työelämäsuuntautuneesta ja tutkimusperustaisesta orientaatiosta sisältää selkeän näkökulman. Esityksen rakenne osoittaa, että näkökulma on hyvin/kiitettävästi jäsentynyt. Keskeiset työelämään kiinnittyvät alueet hahmotetaan. Teoreettisia näkökulmia on hyödynnetty. Toisen seminaarityö opponoidaan perusasiat hyvin hahmottaen.

Esseen arviointikriteerit
Hyvä ja kiitettävä (3-4): Esseeseen on määritetty omalle näkökulmalle relevantti aihepiiri, johon myös otetaan kantaa. Essee on reflektiivinen osoittaen tekijän analyyttisyyttä ja ymmärrystä inklusiivisen kasvatuksen ja/tai kulttuurisen moninaisuuden aihepiiristä. Tarkasteltavasta asiasta muotoutuu kokonaiskuva perustasolla. Tieteellisiä lähteitä on käytetty hyvin/kiitettävästi omien näkemysten argumentoinnissa.

Oppimispäiväkirjan arviointikriteerit:
Hyvä ja kiitettävä (3-4): Oppimispäiväkirja sisältää kattavasti olennaisia asioita luennoilla esitetyistä globalisaatioon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä näkökulmista sekä runsaasti omaa pohdintaa ja myös ajatusten kriittistä kehittelyä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Seminaarin ja seminaarityön arviointikriteerit
Erinomainen (5): Työelämän elementtien ja teoreettisten lähtökohtien yhtymäkohdat tuodaan esiin erinomaisesti. Suunnitelmaa ohjaa jokin käsitteellinen kehys. Omaan näkökulmaan liittyviä ongelmia ja jännitteitä ja niiden merkityksiä on oivallettu ja hyödynnetty. Teorian yhteys käytäntöön on osoitettu ja ymmärretty hyvin. Toisen seminaarityö opponoidaan analyyttisesti ja rakentavasti.

Esseen arviointikriteerit
Erinomainen (5): Esseeseen on määritetty omalle näkökulmalle relevantti aihepiiri, johon myös otetaan kantaa. Tarkasteltavasta asiasta muotoutuu kokonaiskuva, joka osoittaa ilmiön laajaa ymmärtämistä. Essee osoittaa tekijän itsenäistä ajattelua, analyyttisyyttä, syvää ymmärrystä ja oivallusta inklusiivisen kasvatuksen ja/tai kulttuurisen moninaisuuden aihepiiristä. Essee on johdonmukainen ja hyvin kirjoitettu kokonaisuus, joka sisältää moniulotteista reflektointia tai kriittistä pohdintaa. Tieteellisiä lähteitä on käytetty monipuolisesti omien näkemysten argumentoinnissa.

Oppimispäiväkirjan arviointikriteerit:
Erinomainen (5): Oppimispäiväkirja osoittaa luennoilla esitettyjen globalisaatioon ja monikulttuurisuuteen liittyvien näkökulmien erittäin syvällistä ymmärrystä sekä pitkälle vietyä omaa kriittistä pohdintaa ja uuden ajattelun kehittelyä.

Siirry alkuun