Elämysten muotoilu (5op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- jäsentää elämyksiä käsitteellistäviä teoreettisia keskusteluja
- arvioida elämysten roolia matkailussa yksilöllisestä ja sosiokulttuurisesta näkökulmasta
- tunnistaa elämysten erilaisia kokemuksellisia ulottuvuuksia
- analysoida ja dokumentoida matkailutuotteiden ja -tapahtumien elämyksellisyyttä
- kuvata matkailua osana elämystaloutta ja hahmottaa erilaisia muotoilun mahdollisuuksia.

Toteutustavat

Opetusprofiili: LÄHI.

Suoritustavat

Opintojakso suoritetaan lähiopetuskertojen ja kirjallisuuden pohjalta ryhmätyöskentelynä toteutettavalla elämyksellisyyttä käsittelevällä videografialla. Kurssin päätteeksi järjestetään katselmus, jossa videografiat esitetään. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan käsikirjoitus, videografia ja työpäiväkirja/oppimisreflektio.

Sisältö

Elämys käsitteenä, elämysten ulottuvuudet, elämystalous, elämyskulutus matkailussa, elämysten tuottaminen ja muotoilu, digitaalisuus, videografia elämysten analysoinnin välineenä.

Oppimateriaalit

Smit, B. & Melissen, F. (2018). Sustainable customer experience design: Co-creating experiences in events, tourism and hospitality. Routledge.

Prebensen, N., Chen, J. & Uysal, M. (2014). Creating Experience Value in Tourism. CAB International, Oxfordshire.

Saarinen, J. (2002). Elämys: Teollisuutta, taloutta vai jotakin muuta? Lapin yliopisto.

Sharpley, R. & Stone, P. (2012). Contemporary Tourist Experience. Concepts and consequences. Routledge, Oxon.

Sundbo, J. & Sørensen, F. (2013). Handbook on the Experience Economy. Edward Elgar Publishing, Cheltenham.

Artikkelipaketti

Opetusmenetelmät

Luennot ja työpajatyöskentely.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hylätty (0): Hylätyn arvostelun ryhmä saa, mikäli jokin vaadittavista suorituksista puuttuu kokonaan tai ne eivät vastaa tehtävänantoa lainkaan.

Välttävä (1): Ryhmä on vaadittavien suoritusten perusteella toteuttanut tehtävänantoa runsain puuttein. Tuotokset osoittavat jonkin osa-alueen hallintaa, mutta toteutuksen tarkoitus, tavoitteet ja käsitteistö saattavat puuttua tai jäädä epäselviksi. Useat tehtävänannossa mainitut kohdat jäävät käsittelemättä ja tuotokset eivät monelta osin vastaa tehtävänantoa sisällöltään, rakenteeltaan tai muotoseikoiltaan (esim. viittauskäytäntö, kieliasu). Tuotoksissa on selviä puutteita ja epätäsmällisyyksiä.

Tyydyttävä (2): Ryhmä on vaadittavien suoritusten perusteella toteuttanut tehtävänantoa melko runsain puuttein. Tuotokset eivät välttämättä ole täysin selkeitä ja johdonmukaisia ja useammat tehtävänannossa mainitut kohdat jäävät käsittelemättä tai eivät kaikilta osin vastaa tehtävänantoa sisällöltään, rakenteeltaan tai muotoseikoiltaan (esim. viittauskäytäntö, kieliasu). Tuotoksissa voi olla epätäsmällisyyksiä tai virheellisyyksiä tai teoreettisia lähteitä on käytetty vain muutamaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3): Ryhmä on vaadittavien suoritusten osalta toteuttanut tehtävänantoa usein pienin puuttein. Tuotokset ovat pääosin selkeitä ja johdonmukaisia, mutta jotkin tehtävänannossa mainitut kohdat jäävät käsittelemättä tai eivät kaikilta osin vastaa tehtävänantoa sisällöltään, rakenteeltaan tai muotoseikoiltaan (esim. viittauskäytäntö, kieliasu). Tuotoksissa voi olla pieniä epätäsmällisyyksiä tai virheellisyyksiä tai vaadittavaa määrää teoreettista kirjallisuutta ei ole käytetty.

Kiitettävä (4): Ryhmä on vaadittavien suoritusten osalta toteuttanut tehtävänantoa vähäisin puuttein. Tuotokset ovat selkeitä, mutta jokin tehtävänannossa mainittu kohta jää käsittelemättä perusteellisesti tai työt eivät kaikin osin vastaa tehtävänantoa sisällöltään, rakenteeltaan tai muotoseikoiltaan (esim. viittauskäytäntö, kieliasu). Suorituksissa on käytetty vähintään vaadittava määrä kirjallisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen (5): Ryhmä on sekä käsikirjoituksen että videografian perusteella toteuttanut tehtävänannon kaikilta osin. Käsikirjoituksessa teoreettinen viitekehys on huolellisesti toteutettu ja tutkimusasetelma on selkeä. Tieteellistä näkökulmaa sekä valittua empiiristä kohdetta on tarkasteltu analyyttisesti ja jäsentyneesti. Käytetyt käsitteet on määritelty selkeästi ja perusteellisesti. Videografiassa johtopäätökset tuottavat tietoa aiheesta ansiokkaasti. Molemmat arvosteltavat suoritukset ovat muotoseikoiltaan tehtävänannon mukaisia ja niissä on käytetty vähintään vaadittava määrä kirjallisuutta. Lähteisiin viitataan oikeaoppisesti.