Kokemuksen psykologia (5 op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- tunnistaa tapoja, joiden kautta ihminen tajunnallisesti ymmärtää elämäntilannettaan ja itseään
- eritellä keskeisten kokemuslaatujen yleisiä ja yksilöllisiä ominaisuuksia
- arvioida, miten omat kokemukset ja käsitykset ovat yhteydessä siihen, miten ihminen ymmärtää itseään ja muita ihmisiä.

Toteutustavat

Luennot ja pienryhmäkeskustelut (18 h). Itsenäinen työskentely.

Suoritustavat

Luennot ja pienryhmäkeskustelut, teematekstit ja essee.
Opintojakson suorittaminen kontaktiopintoina edellyttää läsnäoloa luennoilla. Vaihtoehtoisesti kurssin voi suorittaa kokonaan itsenäisenä tehtävänä (ohjeet vastuuopettajalta) tai kirjatenttinä (3 kirjaa).

Sisältö

Opintojakson aikana perehdytään koetun todellisuuden ominaisuuksiin. Kurssilla syvennytään tarkkaavaisuuden ja tietoisuuden ilmiöihin sekä kokemuslaatujen, kuten tunteen, tietämisen ja intuition, erityisluonteeseen. Viitekehyksenä on eksistentiaalis-fenomenologinen psykologia, jonka mukaan omakohtainen kokemus toimii ymmärtämisen ja tiedon lähtökohtana. Työskentelyssä painottuu opiskelijoiden omien kokemusten ja käsitysten peilaaminen teoreettiseen tietämykseen.

Oppimateriaalit

Kirjatenttivaihtoehdossa tentitään:
Himanka, J. (2002). Se ei sittenkään pyöri: johdatus mannermaiseen filosofiaan. Tammi.
Perttula, J. (2001). Olenko onnellinen?: psykologista tunnustelua suomalaisen aikuisen onnellisuudesta. PS-kustannus.
Rauhala, L. (2005). Tajunnan itsepuolustus (3. muuttamaton painos). Yliopistopaino.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hylätty: Opiskelija ei tunnista tai ymmärrä opintojakson keskeisiä käsitteitä. Argumentointi jää toteavaksi. Tehtävän ohjeistusta ei ole noudatettu tai siinä on merkittäviä puutteita, kuten liian lyhyt teksti tai liian vähän lähteitä.

Välttävä (1): Opiskelija tunnistaa opintojakson keskeisiä käsitteitä ja osoittaa aiheiden niukkaa ymmärtämistä. Argumentointi on pinnallista ja rakentuu lähdekirjallisuuden tai luentojen toteavan referoinnin ja omien perustelemattomien mielipiteiden varaan. Tehtävän muodollista ohjeistusta on kuitenkin pääpiirteissään noudatettu.

Tyydyttävä (2): Opiskelija tunnistaa opintojakson keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Hän pystyy nimeämään ja tarkastelemaan aihealueen oleellisia kysymyksiä. Argumentointi on kuitenkin pääosin referoivaa tai luentoja toistavaa, eikä sisällä juurikaan omaa kriittistä pohdintaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3): Opiskelija ymmärtää opintojakson keskeisten käsitteiden sisällöt ja niiden väliset yhteydet. Hän pystyy nimeämään ja tarkastelemaan aihealueen oleellisia kysymyksiä. Argumentointi sisältää myös omaa kriittistä pohdintaa. Laajemman kokonaiskuvan luominen, asioiden yhdistely tai tiedon soveltaminen on kuitenkin vähäistä tai toteavaa.

Kiitettävä (4): Opiskelija ymmärtää ja kykenee arvioimaan opintojakson keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Hän pystyy rakentamaan kokonaiskuvan aihealueen oleellisista kysymyksistä ja merkityksistä. Opiskelija osoittaa kriittisesti analysoivaa otetta aihealueen käsittelyssä. Argumentointi rakentuu oman pohdinnan ja lähdekirjallisuuden väliselle tieteelliselle dialogille, joka ei kuitenkaan kaikilta osin ole johdonmukaisen syvällistä tai moniulotteista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen (5): Opiskelija ymmärtää ja kykenee arvioimaan opintojakson keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Hän pystyy rakentamaan perustellun kokonaiskuvan aihealueen oleellisista kysymyksistä ja merkityksistä. Opiskelija osoittaa syvällistä ja kriittisesti analysoivaa otetta aihealueen käsittelyssä. Argumentointi rakentuu oman kriittisen pohdinnan ja lähdekirjallisuuden väliselle tieteelliselle dialogille, joka on johdonmukaista, moniulotteista ja oivaltavaa.