Law, philosophy, history of the social sciences and power (5cr)

Code: OTMVAL0020-3004

General information

Enrollment: 02.07.2021 - 31.07.2021; Registration for the implementation has ended.

Timing: 22.11.2021 - 30.11.2021; Implementation has ended.

Number of ECTS credits allocated: 5 cr

Local portion: 5 cr

Mode of delivery: Contact learning

Unit: Faculty of Law

Teaching languages: Finnish

Seats: 0 - 30

Teachers: Markku Kiikeri

Course: OTMVAL0020

Evaluation scale

H-5

Objective

Kurssin jälkeen opiskelija
- ymmärtää modernin tieteenfilosofian perusajatukset,
- ymmärtää historiallisen (sosiaali)tieteenfilosofisten käsitysten jatkumon,
- ymmärtää ja osaa käyttää erityisesti Searlen ja Lacanin teorioita analyyttisesti yhteiskunnallisten kysymysten pohdinnassa,
- tuntee viimeaikaisen (sosiaali)tieteenfilosofisen keskustelun keskustelijoita ja heidän perusajatuksiaan,
- ymmärtää oikeuden, oikeusfilosofia ja oikeudellisen tutkimuksen metodologian liittymän moderniin sosiaalifilosofiseen ja -tieteelliseen keskusteluun.

Accomplishment methods

Toteutus ja työmuodot:
1. Esilukutehtävät (Moodlessa jaettu kirjallisuus, jaetaan 2 viikkoa ennen)
2. Luennot (20 h)
3. Kirjallinen kuulustelu (Moodle)
3. Oma analyysi (3-4 sivua)

Materiaali: kaikki esitehtävä, luento ja kuulustelumateriaali jaetaan Moodlessa.

Content

Kurssilla käydään läpi ihmis- ja sosiaalitieteen historiaa ja filosofiaa modernin tieteen syntyhetkiltä (1400-luku). Pyrkimyksenä on ymmärtää viimekädessä modernin oikeuden kehitystä osana sosiaalista rakennetta ja ajattelua sekä peilata oikeuden soveltamisessa ja tutkimuksessa toteutettavaa metodologiaa muissa tieteissä ja tieteenfilosofiassa esitettyjä näkemyksiä vasten.
Kurssilla käsitellään ensin modernin tieteen syntyä ja siitä esitettyjä erilaisia näkemyksiä René Descartesin, David Humen, Immanuel Kantin ja Georg H.F. Hegelin ajatusten kautta (skeptinen, analyyttinen, epistemologinen ja ontologinen lähestymistapa). Sen jälkeen tarkastellaan 1800- ja 1900 luvun tiedeajatuksen kehitystä ajan kirjoittajien käsityksiä analysoimalla (Weber, Durkheim, Popper, Wittgenstein, positivismi, jne). Tämän jälkeen pohditaan 1900-luvun jälkipuoliskon tieteenfilosofian ja tiedekäsityksen kehitystä mm. John Searlen (yhteiskunnallinen ontologia) ja Jacques Lacanin (sosiaaliset keskustelut/diskurssit) avulla. Luennoilla käsitellään mm. Foucaultin, Deleuzen, Zizekin ajatuksia yhteiskunnan ja tieteen tilasta. Searlen ja Lacanin teorioista esitetään varsin täydellinen ja havainnollist.ava analyysi. Analyysi esittää viimekädessä näiden (psykoanalyyttisen ja perinteisemmän kielifilosofisen) lähestymistapojen vertailun.

Tiede- ja sosiaalifilosofisia ajatuksia käsitellään kurssilla paljolti tämänhetkiseen poliittiseen, oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyvien arkipäiväisten esimerkkien kautta.