Pedagogy in early years education (5cr)

Objective

Kurssin lopussa opiskelija osaa:
-tarkastella varhaiskasvatusta, esiopetusta ja alkuopetusta yhtenäisenä kokonaisuutena lapsuuden sosiologian viitekehyksessä tunnistaen eri ajanjaksojen tulkinnat lapsuudesta;
-hahmottaa varhaiskasvatuksen lasten kasvatus- ja koulutusjatkumossa;
-havainnoida esi- ja alkuopetusikäisen lapsen maailmaa ja ohjata lasta hänen yksilöllisten, kulttuuristen ja kehityksellisten piirteidensä mukaan;
-käyttää monipuolisesti leikinomaisia, elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja opetuksen eheyttämiseen ja eriyttämiseen;
-opiskelija osaa käyttää menetelmiä, joiden avulla lujitetaan yhteisöllisyyttä esi- ja alkuopetuksessa;
-löytää esi- ja alkuopetuksen näkökulman taito- ja taideaineisiin sekä ilmaisuun;
-soveltaa opetuksessaan lapsilähtöisiä lähestymistapoja, jotka tukevat lasten osallisuutta ja toimijuutta omassa toimintaympäristössään;
-tunnistaa oman toimintansa merkityksen pienten lasten identiteetin rakentumisessa;
-tiedostaa kasvatuskumppanuuden merkityksen erilaisten perheiden ja lasten kohtaamisessa.

Content

-perehdytään esi- ja alkuopetuksen tavoitteisiin ja pedagogiikkaan ja pienten lasten vaihtoehtopedagogioihin ja niiden merkityksiin eri ajanjaksoina;
-perehdytään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen siirtymävaiheisiin sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulmasta;
-tutustutaan esi- ja alkuopetusikäisen lapsen kognitiivisiin ja sosio-emotionaalisiin kehityspsykologisiin piirteisiin ja harjoitellaan niiden huomioimista opetuksessa;
-analysoidaan ja valitaan perusoppiaineksesta esi- ja alkuopetukseen soveltuvimpia ilmaisu- ja työskentelytapoja sekä materiaaleja;
-tutustutaan lapsilähtöinen pedagogiikkaan sekä lasten osallisuuden, toimijuuden ja yhteisöllisyyden mahdollistamisen ja edistämisen keinoihin;
-kehitetään omaa interkulttuurista kompetenssia ja pohditaan sen merkitystä erilaisten perheiden ja lasten kohtaamisessa.

Assessment criteria, satisfactory (1)

Oppimispäiväkirjan arviointikriteerit
Hylätty: Oppimispäiväkirja muodostuu eri luentoharjoitusten kuvauksesta muistiinpanojen muodossa.
Välttävä 1: Oppimispäiväkirjaan on valittu jonkin verran luentoharjoituksissa käsiteltyjä aiheita esimerkiksi oman kiinnostuksen perusteella, mutta sisältö on lähinnä kuvailevaa ja sisältää vain joitain omia mielipiteitä.
Tyydyttävä 2: Oppimispäiväkirjaan on valittu jonkin verran luentoharjoituksissa käsiteltyjä aiheita esimerkiksi oman kiinnostuksen tai aiheen ajankohtaisuuden perusteella, mutta sisältö on lähinnä kuvailevaa ja sisältää joitain omia mielipiteitä tai pohdintoja.

Esseen arviointikriteerit
Hylätty: Essee ei vastaa annettuun aiheeseen ja tekstiä kirjoitetaan paljon suorina sitaatteina. Tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ei noudateta (mm. hyvä ja asiallinen yleiskieli), esimerkiksi viitteet puuttuvat.
Välttävä (1): Teksti on pääosin tai osittain referoitu eikä oma näkemys tule esille tai on hieman näkyvissä. Tieteellisen kirjoittamisen yhtenäinen tyyli horjuu. Teoreettisten käsitteiden käyttö on paikoin epätarkkaa. Tieteellisten lähteiden käytössä omien näkökulmien perustana voi olla puutteita.
Tyydyttävä (2): Teksti on pääosin tai osittain referoitu eikä oma näkemys tule esille tai on hieman näkyvissä. Tieteellisen kirjoittamisen yhtenäinen tyyli horjuu. Teoreettisten käsitteiden käyttö on paikoin epätarkkaa. Tieteellisten lähteiden käytössä omien näkökulmien perustana voi olla puutteita.

Assessment criteria, good (3)

Oppimispäiväkirjan arviointikriteerit
Hyvä (3): Oppimispäiväkirjassa kuvataan luentoharjoitusten teemoja yhdistellen teoriaa ja käytäntöä nykypäivän todellisuuteen, ajankohtaisiin keskustelun aiheisiin (tiedotusvälineissä, koulumaailmassa), omiin näkemyksiin, mielipiteisiin ja arvoihin sekä aikaisempiin kokemuksiin tai oman ammatillisen kasvun kannalta. Joitakin kurssiin liittyviä lähteitä voidaan käyttää oman ajattelun tukena.
Kiitettävä (4): Oppimispäiväkirjassa kuvataan luentoharjoitusten teemoja yhdistellen teoriaa ja käytäntöä nykypäivän todellisuuteen, ajankohtaisiin keskustelun aiheisiin (tiedotusvälineissä, koulumaailmassa), omiin näkemyksiin, mielipiteisiin ja arvoihin sekä aikaisempiin kokemuksiin tai oman ammatillisen kasvun kannalta selkeästi. Kurssiin liittyviä lähteitä käytetään kiitettävästi oman ajattelun tukena tai vasta-argumentaationa.

Esseen arviointikriteerit
Hyvä (3): Aiheen kysymyksen asettelu ja vastaaminen osoittavat, että ilmiön yhteyksiä käsitteellisellä tasolla hahmotetaan jonkin verran. Kirjoittajan oma näkemys on esillä ja käytettyä tietoa on muokattu oman näkökulman suuntaisesti. Teoreettisia käsitteitä käytetään asianmukaisesti määritellen. Tieteellisen kirjoittamisen tyyli on johdonmukainen ja tieteellisiä lähteitä osataan käyttää oman näkökulman tukena hyvin.
Kiitettävä (4): Aiheen kysymyksen asettelu ja vastaaminen osoittavat, että ilmiö hahmotetaan käsitteellisellä tasolla. Kirjoittajan oma näkemys on esillä ja käytettyä tietoa on muokattu aiheen kannalta keskeiset elementit löytäen. Teoreettisia käsitteitä käytetään asianmukaisesti määritellen. Tieteellisen kirjoittamisen tyyli on johdonmukainen ja tieteellisten lähteiden avulla osataan argumentoida valittua aihetta erittäin hyvin.

Assessment criteria, excellent (5)

Oppimispäiväkirjan arviointikriteerit
Erinomainen (5): Oppimispäiväkirjassa kuvataan luentoharjoitusten teemoja yhdistellen teoriaa ja käytäntöä nykypäivän todellisuuteen, ajankohtaisiin keskustelun aiheisiin (tiedotusvälineissä, koulumaailmassa), omiin näkemyksiin, mielipiteisiin ja arvoihin sekä aikaisempiin kokemuksiin tai oman ammatillisen kasvun kannalta erinomaisesti arvioiden ja vertaillen. Kurssiin liittyviä lähteitä käytetään oivaltavasti oman ajattelun tukena tai vasta-argumentaationa.

Esseen arviointikriteerit
Erinomainen (5): Esseessä on ongelmakeskeinen lähestymistapa. Kysymyksen asettelu, siihen vastaaminen ja perustelu osoittavat asian hallintaa käsitteellisellä tasolla. Oma näkemys on perustellen esillä ja tietoa on muokattu arvioiden ja vertaillen. Teoreettisten käsitteiden käyttö on harkittua ja tarkkaa. Tieteellisen kirjoittamisen tyyli on johdonmukainen ja tieteellisten lähteiden avulla osataan argumentoida valittua aihetta oivaltavasti.

Materials

Kurssilla on laaja valinnainen kirjallisuus.

Oheiskirjallisuus:

1. Alanen, L. & Karila, K. 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Vastapaino.


2. Ojala, M. 2020, Perusteita ja haasteita varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun alun kehittämiselle erityisesti lapsen oppimisen ja kehittymisen näkökulmasta. University of Helsinki. https://doi.org/10.31885/9789515157782 (soveltuvin osin)


3. Lahikainen A. R., Mälkiä, T. & Repo K. 2015. Media lapsiperheessä. Tampere: Vastapaino.


4. Kangas, M., Kopisto, K. & Krokfors, L. (toim.) 2014. Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa.


5. Moyles, J. (toim.) 2010. The excellence of play. 3. painos. McGraw-Hill: Open University Press.

Execution methods

Kontaktiopetus ja harjoitukset 24 h; omatoiminen opiskelu 111 h; opetusprofiili: LÄHI

Accomplishment methods

-Aktiivinen osallistuminen opetukseen: Oppimispäiväkirja luentoharjoituksista 3 op
-Kirjallisuuden suorittaminen sovittavalla tavalla: Kirjallisuus 2 op