Opinto-opas

Kuvaus

MASTER SCHOOL-KOULUTUSTEN (YLEMMÄT AMK-KOULUTUKSET) KUVAUS

Tämä opetussuunnitelma koskee seuraavia syksyllä 2023 alkavia koulutuksia: Digiajan palvelujohtaminen, Digiajan sosiaalipalveluiden kehittämisen asiantuntija, Hyvinvoinnin analytiikan asiantuntija, Master of Digital Business Management, Master of Managing Sustainability and Systems Change, Riskienhallinnan ja vastuullisen liiketoiminnan asiantuntija, Terveyspalveluiden johtaminen ja kehittäminen sekä Tiedolla johtamisen asiantuntija.

Lapin AMKin ylemmät AMK-koulutukset (YAMK-koulutukset) ovat joko monialaisia osaamista monipuolistavia ja laaja-alaistavia koulutuksia tai alan osaamista syventäviä koulutuksia, joilla on vahva yhteys asiantuntijatyössä tarvittavaan erityisosaamiseen ja työelämää uudistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI).

Monialaisissa koulutuksissa on keskeistä uuden tiedon tuottaminen sekä osaamisen jakaminen ja hyödyntäminen työelämän kehittämisessä, vahva tulevaisuusorientaatio sekä innovointihalu ja -kyky. Kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen eri alojen rajapinnoilla ja verkostoissa tuottaa uusia innovaatioita ja moniammatillisen toiminnan osaamista.

Syventävä YAMK-koulutus kartuttaa omaan alaan liittyvää tietoa kriittisesti ja antaa valmiuksia välittää osaamista omaan organisaatioon ja sen ulkopuolelle. Koulutuksessa korostuvat asiantuntijuus alaan kuuluvan uuden tiedon tuottamiseen, käytäntöön soveltamiseen sekä syntyneen kehityspanoksen vaikutusten arviointiin liittyvä osaaminen. Syventävien erityisosaamisalueiden valinnat perustuvat tarkkaan harkittuun profilointiin sekä vahvaan TKI-yhteyteen.

YAMK-koulutuksissa toimitaan koko Lapin korkeakouluyhteisön tapaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa.

KOULUTUSTEN SISÄLTÖ JA RAKENNE

Koulutukset rakentuvat 1) ydinosaamisen, 2) tutkimus- ja kehittämisosaamisen sekä 3) profiloivan osaamisen opintojaksoista.

Koulutuskohtaisia ydinosaamisen opintoja suoritetaan koulutuksesta riippuen 20-30 opintopistettä. Tutkimus- ja kehittämisosaaminen sisältää 30 opintopisteen laajuisen opinnäytetyön. Profiloivan osaamisen opintojaksot opiskelija voi valita yhteisestä monialaisesta Lapin AMK Master School-tarjonnasta. Tämä antaa opiskelijalle mahdollisuuden rakentaa omia osaamistarpeita vastaavan ja urapolkua parhaiten tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (eHOPS). Tarjonnassa on sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä profiloivia opintoja seuraavista kokonaisuuksista: digitalisaatio-osaaminen, hyvinvointiosaaminen, johtamisosaaminen, liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen, sosiaali- ja terveysalan johtamisosaaminen, teknologiaosaaminen, tiedolla johtamisen osaaminen, tulevaisuuden muotoiluosaaminen, tutkimus- ja kehittämisosaaminen sekä uudistuva työelämäosaaminen. Opiskelija voi valita profiloivaan osaamiseen myös muissa korkeakouluissa tarjolla olevia ylempien korkeakoulututkintojen tasoisia opintoja (EQF7) tai esimerkiksi valtakunnallisen Campusonlinen YAMK-tasoisia verkko-opintoja.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

KOULUTUSTEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS

Kaikkien koulutusten toteutus tapahtuu vahvasti verkko-oppimisympäristöä hyödyntäen. Osa koulutuksista tapahtuu kokonaan virtuaalikampuksella (verkko-opinnot), osassa voi olla joitakin lähiopetuspäiviä kampuksella (monimuoto-opinnot). Opiskelussa hyödynnetään projektioppimista ja opintojaksojen tehtäviä kytketään työelämästä nouseviin kehittämistarpeisiin. Osassa opintojaksoja hyödynnetään Lapin ammattikorkeakoulussa käynnissä olevia kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita.

Opiskelua ohjaavat koulutusten vastuuyliopettajat, eri opintojaksojen opettajat sekä opinto-ohjaaja. Opintojen aikana opiskelija reflektoi oman osaamisensa karttumista ja saa vertaistukea ja -arvioita opiskelijaryhmältä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (eHOPS), jonka laatimiseen opiskelija saa ohjausta opinto-ohjaajalta.

KUORMITTAVUUS

Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.

OPINNÄYTETYÖ

Tutkinnon keskeisen osan muodostaa ammatillinen kehittämistehtävä, opinnäytetyö. Se perustuu työelämään liittyvän tutkimuksellisen kehittämisidean analysoinnille, suunnittelulle ja toteutukselle. Opinnäytetyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja se voi olla myös monialainen. Opinnäytetyö on koko koulutuksen kestävä prosessi, jonka aikana verkostoidutaan ja kehitetään asiantuntijuutta työelämän asiantuntijoiden ja muiden opiskelijoiden kanssa. Opinnäytetyön avulla uudistetaan työelämää ja tehdään aluekehitystyötä tuottamalla uutta tietoa sekä kehittämällä ratkaisu- ja toimintamalleja tai palveluita työelämän ja henkilökohtaisen osaamisen tarpeisiin.

KANSAINVÄLISYYS

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) strategian mukaan kansalliset ja kansainväliset osaamisen verkostot edistävät strategisten tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksessa tehdään yhteistyötä kansainvälisten korkeakoulujen kanssa siten, että joidenkin opintojaksojen toteutuksissa on yhteisiä osuuksia muiden korkeakoulujen kanssa, jolloin osa opetuksesta tapahtuu englanninkielellä. Mahdollisuuksien mukaan voit tehdä myös opinnäytetyösi kansainväliseen hankkeeseen. Voit lisäksi kehittää kansainvälisyyttäsi valitsemalla englanninkielisiä opintoja Lapin ammattikorkeakoulun ylemmän korkeakoulututkinnon tai Campusonlinen tarjonnasta tai osallistumalla ulkomaanvaihtoon.

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI

Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla. Kaikissa oppimisen organisoinnin tavoissa lähtökohtana ovat työelämän tarpeet ja työelämäläheinen toteutus. Arviointi on osaamisperustaista.

Opiskelun eri vaiheissa tapahtuva arviointi muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arviointia toteutetaan usein kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja). Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Arvioinnissa huomioidaan sekä oppimisprosessi että osaaminen eli tuotos. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan antama palaute. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintojakson osaamistavoitteet johdetaan koulutuksen kompetensseista.

Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).

HANKITTU OSAAMINEN JA HYVÄKSILUKEMINEN

Tutkintoa suorittaessa opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN JA KANSALLINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys European Qualifications Framework (EQF) on yhteinen eurooppalainen malli osaamisen kuvaamiseen. Se helpottaa eri maiden kansallisten koulutus- ja tutkintojärjestelmien keskinäistä vertailua. Viitekehyksessä on kahdeksan vaativuustasoa.

Suomen tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys ( NQF) perustuu Euroopan parlamentin esitykseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Se on yhdenmukainen myös eurooppalaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen (European Higher Education Area (EHEA) qualifications framework) kanssa. Viitekehys kuvaa koulutusjärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet, jotka on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden edellyttämän osaamisen perusteella. Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säädetään laissa (93/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (120/2017).

Tasolle 7 asettuvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset, joiden kohderyhmänä ovat ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.

Osaamistavoitteet

KOULUTUSTEN TAVOITTEET

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on ammattikorkekouluasetuksen (18.12.2014/1129) pykälän 5 mukaan, että tutkinnon suorittaneella on
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN

Lapin AMKin ylempien AMK-tutkintojen opetussuunnitelmassa otetaan huomioon Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) strategiset valinnat, joita ovat globaali arktinen vastuu, kestävä matkailu sekä tulevaisuuden palvelut ja etäisyyksien hallinta. Strategiset valinnat huomioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla sekä ydinosaamisen että profiloivan osaamisen opintojaksoissa. Tämä voi tapahtua joko sisältö- tai menetelmävalintoina ja tulee näkyväksi opintojakson osaamistavoitteissa. Jokainen koulutus edistää yhden tai useamman strategisen valinnan toteutumista.

Kaikkiin YAMK-koulutuksiin liittyvät seuraavat yleiset työelämäkompetenssit: 1) oppimaan oppiminen, 2) työelämässä toimiminen, 3) eettisyys, 4) kestävä kehitys, 5) ennakoiva kehittäminen sekä 6) kansainvälisyys ja monikulttuurisuus.

1) Oppimaan oppiminen: Valmistuva YAMK-opiskelija edistää omaa ja yhteisönsä jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä hyödyntäen eri alojen tietoa ja digitalisaation mahdollisuuksia.
2) Työelämässä toimiminen: Valmistuva YAMK-opiskelija osaa kehittää ja johtaa työyhteisöään sekä uudistaa työelämää.
3) Eettisyys: Valmistuva YAMK-opiskelija arvioi ja edistää ammattialan eettisten periaatteiden ja arvojen toteutumista työyhteisössä huomioiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaattet.
4) Kestävä kehitys: Valmistuva YAMK-opiskelija kehittää ja johtaa kestäviä ja vastuullisia toimintatapoja työssään sekä tukee kestävyysmuutosta työyhteisössään ja yhteiskunnassa.
5) Ennakoiva kehittäminen: Valmistuva YAMK-opiskelija osaa johtaa uusien, tulevaisuutta ennakoivien ratkaisujen kehittämistä ja tuottaa uutta tietoa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen.
6) Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus: Valmistuva YAMK-opiskelija osaa kehittää ja johtaa monikulttuurisia ja kansainvälisiä toimintaympäristöjä ja verkostoja.

Kullakin opintojaksolla painottuvat kompetenssit on kirjattu opintojaksokuvaukseen. Lisäksi jokaisella koulutuksella on 1-4 koulutuskohtaista kompetenssia, joihin kiteytyy koulutuksen ydinosaaminen.