Opinto-opas

Kuvaus

Tutkinnon yleiskuvaus ja koulutuksen profiili

Rakentaminen on yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. Kestävään kehitykseen perustuvassa rakentamisessa tarvitaan modernin tekniikan, talouden ja ympäristöalan taitajia. Rakennusinsinöörinä työskentelet asiantuntija-, johtamis-, projektivienti-, tuotanto- ja suunnittelutehtävissä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Koulutus luo hyvät edellytykset toimia myös rakennusalan yrittäjänä.

Opiskelussa korostetaan alan teknisten taitojen hallinnan lisäksi kykyä yhteistyöhön, johtamiseen ja projektien hallintaan. Opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin rakennustyömaan työnjohtajan ja rakennesuunnittelijan pätevyysvaatimuksiin sekä yleisiin rakennustekniikan koulutusohjelmien valtakunnallisesti määriteltyihin ohjeisiin. Opetussuunnitelmassa profiloituu läpileikkaavana Lapin korkeakoulukonsernin strategiset painopistealueet: Globaali arktinen vastuu, kestävä matkailu, tulevaisuuksien palvelut ja etäisyyksien hallinta.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa suoritetaan 240 op laajuisen tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK). Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä lähtökohtana on yleiseurooppalainen opintosuoritusten mitoitusjärjestelmä (ECTS). Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen opetussuunnitelman rakenne:
1) Rakennusinsinöörin ydinosaaminen 150 op, joka sisältää rakennusinsinööreille tärkeät perusopinnot.
2) Rakennusinsinöörin tehtäviin profiloivat opinnot 70 op, joka sisältää omaan suuntautumiseen erikoistavat ja kehittävät opinnot.
3) Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 20 op, joka sisältää opinnäytetyön 15 op sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmien opinnot.

Ydinosaamiseen kuuluvien opintojen tavoitteena on antaa yleiskuva rakennusalan merkityksestä yhteiskunnassa ja työelämässä, perehdyttää opiskelija matemaattis-luonnontieteellisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa ammattikorkeakoululaissa vaadittavan kielitaidon. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan erilaisten tehtäväalueiden perusasioihin ja sovelluksiin. Ydinosaamiseen liittyviin opintoihin kuuluvat myös vapaasti valittavat opinnot sekä ammattitaitoa edistävä harjoittelu. Vapaasti valittaviin opintoihin (10 op) voi sisällyttää Lapin AMK:n koulutusten ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia. Harjoittelussa (30 op) perehdytään työelämän pelisääntöihin ja sovelletaan osaamista rakennusalan käytännön työssä.

Profiloivaan osaamiseen liittyvien opintojen kautta perehdytään talonrakennustekniikkaan tai talo- ja energiatekniikkaan. Valittavana on sekä suunnittelun että rakennustuotannon opintoja. Profiloivat opinnot ajoittuvat pääasiassa 3. ja 4. lukuvuodelle.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietoja ja taitoja rakennusalan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

Profiloitumisvaihtoehdot

SYKSYLLÄ 2023 ALKAVA RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN INSINÖÖRI (AMK) MONIMUOTOKOULUTUS SUUNTAUTUU TALONRAKENNUSTEKNIIKKAAN TAI TALO- JA ENERGIATEKNIIKKAAN.

Talonrakennustekniikassa voidaan perehtyä rakennusalan tuotantoon tai rakennesuunnitteluun. Rakennusalan tuotannossa saadaan valmiuksia toimia vaativien kohteiden työnjohtotehtävissä rakennustyömailla. Rakennesuunnittelussa saadaan valmiuksia suunnitella vaativia betoni-, puu- ja teräsrakenteita.

Talo- ja energiatekniikassa saadaan valmiuksia toimia asiantuntijana vaativissa alan tehtävissä. Opinnot painottuvat yhteiskuntien energiahuoltoon sekä erilaisten kiinteistöjen talotekniikkajärjestelmiin.

Opetussuunnitelmassa kuvataan rakennusalan ammatillisen kasvun polku rakennusalan perehtyjästä alan soveltajaksi ja asiantuntijaksi. Eri vuosille sijoittuvat opinnot yhdistyvät isommiksi osaamisen kokonaisuuksiksi. Osaaminen kasvaa vähitellen oman rakennusalan insinöörin tehtäviin.

Ensimmäisen opintovuoden päättyessä opiskelijalla on riittävä osaaminen työskennelläkseen harjoittelijana rakennusalan erilaisissa perustehtävissä.

Toisena opintovuotena perehdytään rakennusalan yrittäjyyteen ja rakentamisen materiaaleihin tai rakennusten lämmitysjärjestelmiin. Opintovuoden aikana valitaan oma suuntautuminen rakennusalalle. Opintovuoden päättyessä opiskelija voi työskennellä rakennusalan ammatillisissa tehtävissä, kuten avustavissa työnjohtotöissä.

Kolmannen opintovuoden opinnoissa painopisteen muodostavat syventävät ammatilliset ainekokonaisuudet. Opintovuoden päättyessä opiskelija voi toimia harjoittelijana rakennusalan työnjohtotehtävissä.

Neljännen opintovuoden aikana syventyy asiantuntemus ammattiopintojen ja opinnäytetyön kautta. Lukuvuoden aikana osaaminen kehittyy tasolle, jota rakennusalan insinööriltä odotetaan työelämään siirryttäessä.

Miten opiskellaan?

Opiskelu on toiminnallista ja käytännönläheistä erilaisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Ammatillinen kasvu toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat muun muassa laboratoriot, virtuaaliympäristöt, opiskelu ulkomaisessa kumppanuusoppilaitoksessa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa.

Opiskelu tapahtuu monimuoto-opiskeluna, jolloin työssäkäyminen opiskelun ohessa on mahdollista. Monimuoto-opinnoissa opiskellaan joustavammin ajan ja paikan suhteen, koska merkittävä osa opinnoista toteutetaan verkossa. Monimuoto-opinnoissa kampuksella tapahtuva lähiopiskelu sisältää pääsääntöisesti erilaisia harjoitus-, mittaus- ja laboratoriotöitä nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Monimuoto-opinnoissa kampuksella tapahtuvaa lähiopiskelua on 2-3 päivän jaksoina 2-3 kertaa lukukaudessa. Osa profiloivista opinnoista voidaan suorittaa työpaikkaopintoina, jolloin oppiminen tapahtuu toimeksiantajan kanssa erikseen määritellyissä oppimisprojekteissa.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu suoritetaan alan yrityksissä ja julkisen hallinnon organisaatioissa tai ulkomailla. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä.

Tutkintoa suoritettaessa on mahdollista ottaa opintoja muista kotimaisista tai ulkomaisista korkeakouluista. Aiemmin hankittua osaamista voidaan ottaa huomioon opintojen suorituksessa.