Bachelor of Engineering, Information Technology (full time studies), Rovaniemi, Autumn 2018: R54T18S

Descriptions

SUORITETTAVA TUTKINTOInsinööri (AMK) 240 op

Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa opiskelet insinööriksi (AMK). Koulutus täyttää ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014, 2-5 §) säädetyt tutkintoon johtavien opintojen yleiset tavoitteet ja rakenteen. Koulutus perustuu ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaaviin lakeihin ja säädöksiin, Lapin AMK:n strategisiin valintoihin sekä työelämän ja sen kehittämisen tarpeisiin.

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus antaa sinulle valmiudet toimia erilaisissa tietotekniikan asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Opiskelussa korostuu alan teknisten taitojen hallinnan lisäksi kyky verkostoitua, projektien hallinta ja yrittäjämäinen toiminta. Myös jatkuvan oppimisen merkitys, kyky seurata tietotekniikka-alan kehitystä ja alalla esiintyvien työelämälähtöisten ongelmien ratkaisutaitoa pidetään tärkeinä asioina.

Työnimikkeesi voi olla esimerkiksi järjestelmäasiantuntija, ohjelmistosuunnittelija, projektipäällikkö tai tietoverkkoasiantuntija. Tutkinto antaa sinulle myös hyvät valmiudet oman tietotekniikka-alan yrityksen perustamiseen.

Työnantajina ovat alan yritykset, valtio, kunnat jotka tarvitsevat tieto- ja viestintätekniikan alan asiantuntijoita. Lapin ammattikorkeakoulussa tarjottava tieto- ja viestintätekniikan koulutus antaa ammattitaidon monipuolisten ICT-alan tehtävien hoitamiseen. Koulutus luo hyvät edellytykset toimia tietotekniikka-alan yrittäjänä ja työntekijänä tietotekniikka-alan yrityksissä tarjoamalla ammattialan tietojen ja taitojen ohessa liiketoimintaosaamisen, viestinnän ja projektinhallinnan tietoja ja taitoja.
Sinulla on myös halutessasi mahdollisuus kansainväliseen verkostoitumiseen osallistumalla vaihto-opiskeluun yhteistyöverkostomme korkeakoulussa ulkomailla.
CDIOTieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma tukee insinöörin työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittymistä mukailemallakansainvälistä insinöörikoulutuksen kehystä ja CDIO-periaatetta. Käytännössä se näkyy siten, että opit hahmottamalla (C = conceive), suunnittelemalla (D = design), toteuttamalla (I = implement) ja käyttämällä (O = operate). Lapin Ammattikorkeakoulu on osa laajaa kansainvälistä insinöörikoulutuksen kehittäjäverkostoa (CDIO, www.cdio.or g), jossa on yli 50 jäsentä 25 eri maasta.

Yrittäjyyttä tulevaisuuden yhtenä uravaihtoehtona harkitsevaa Lapin AMK:ssa kannustetaan ja tuetaan. Oppimisympäristöissä on mahdollista tutkia ja kehittää ideoita liikeideoiksi ja edelleen yritystoiminnaksi.
TUTKINNON RAKENNEOpetussuunnitelma rakentuu teemoista ja opintojaksoista. Teemojen sisällöt ja opintojaksojen osaamistavoitteet kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.


Tieto- ja viestintätekniikan insinöörin koulutuksen opetussuunnitelman rakenne on seuraava:

1) perus- ja ammattiopinnot 180 op
-   pakolliset perus- ja ammattiopinnot 160 op-   vaihtoehtoiset ammattiopinnot 20 op
2) vapaasti valittavat opinnot 10 op
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 30 op
4) opinnäytetyö 20 op, joka sisältää kehittämistoiminnan menetelmäopinnot

Perus- ja ammattiopintojen yleisenä tavoitteena on antaa sinulle yleiskuva tietotekniikka-alan asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää sinut alan yleisiin perusteisiin sekä viestintään ja kieliin. Kieliopintojen erityisenä tarkoituksena on antaa sinulle ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014) 7§:ssä vaadittava kielitaito.

Pakollisten ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää sinut laaja-alaisesti tietotekniikan alan keskeisiin haasteisiin ja sovelluksiin siten, että valmistuttuasi kykenet itsenäisesti työskentelemään tietotekniikka-alan asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisösi kehittämiseen.

Vaihtoehtoiset ammattiopinnot antavat sinulle mahdollisuuden suuntautua johonkin tulevaisuuden tietotekniikan alan ajankohtaiseen osa-alueeseen ja kehittää asiantuntemustasi siihen liittyvien ongelmien ratkaisussa.

Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää ammatillista osaamistasi. Voit täydentää ammattikorkeakoulututkintoasi oman kiinnostuksesi ja yksilöllisten mieltymystesi mukaan. Voit sisällyttää muiden Lapin AMK:n koulutusten ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia vapaasti valittaviin opintoihisi.

Harjoittelussa perehdyt työelämän pelisääntöihin ja tietotekniikka-alan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää asiantuntemustasi alaan liittyvissä tehtävissä. Opinnäytetyöt pyritään tekemään ICT-alan yrityksille ja organisaatioille. Olennaista opinnäytetyön teossa on pyrkimyksesi ammatilliseen kasvuun ja asiantuntijuutesi kehittämiseen.

Vaihtoehtoiset ammattiopinnot
Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja. Voit kuitenkin vaihtoehtoisten ammattiopintojen, vapaasti valittavien opintojen, harjoittelun ja opinnäytetyön kautta paneutua haluamaasi tietotekniikan osa-alueeseen.

Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä ovat lähtökohtana yleiseurooppalaisen opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.
AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINENTeemat
Opetussuunnitelmassa kuvataan sinun ammatillisen kasvun polkusi tietotekniikka-alan perehtyjästä alan kehittäjäksi ja asiantuntijaksi. Eri vuosille sijoittuvat opinnot on ryhmitelty aihepiireittäin isommiksi kokonaisuuksiksi niitä yhdistävien vuosi- ja lukukausiteemojen mukaan. Osaamisesi kasvaa vähitellen tietotekniikkainsinöörin tehtäviin.

1. vuositeema: Tieto- ja viestintätekniikan perehtyjä.(CONSEIVE) osaa ratkaista älykkäisiin järjestelmiin liittyviä yksinkertaisia ongelmia, jotka vaativat loogis-matemaattista ajattelua ja teknistä ongelmanratkaisukykyä
Ensimmäisen opintovuoden aikana sinulle muodostuu selkeä näkemys tietotekniikka-alasta ja sen ammatillisista perusteista. Opintovuoden päättyessä osaat toimia projekteissa eri tehtävissä, harjaannut luonnontieteissä analyyttiseen ajattelutapaan sekä osaat ohjelmoinnin ja websuunnittelun perustaidot.
1. lukukausiteema: Matemaattiseen ja loogiseen ajatteluun perustuva innovaatioprojekti2. Lukukausiteema: Sulautettujen järjestelmien peliohjelmistoprojekti
2. vuositeema: Tieto- ja viestintätekniikan harjaantuja.(DESIGN) Osaa suunnitella ja kehittää älykkäitä tietoteknisiä järjestelmiä ja -tuotteita
Toisen opintovuoden aikana näkemyksesi tietotekniikan alasta laajenee automaatiojärjestelmien ja tuotekehityksen tehtäviin. Opintovuoden päättyessä kykenet työskentelemään harjoittelijana automaatiojärjestelmiin ja tuotekehitykseen liittyvissä valmistelu- ja tuotantotehtävissä.
3. lukukausiteema: Automaatiojärjestelmienprojekti4. lukukausiteema: Tuotekehitysprojekti
3. vuositeema: Tieto- ja viestintätekniikan soveltaja(IMPLEMENT) Osaa toteuttaa älykkäitä järjestelmää ja hyödyntää niitä
Kolmannen opintovuoden opinnoissa nousevat esille ajankohtainen tietotekniikka-alan ilmiö, johon liittyen opit toimimaan sen hetkisen uusimman teknologian parissa suoritettavassa projektissa. Kolmannen opintovuoden syyslukukaudella opinnot ovat englanniksi. Kotikansainvälistyminen on osa opintojasi ja sinulla on mahdollisuus myös vaihto-opiskeluun ulkomailla.
5. lukukausiteema: Mobile Systems (mahdollisuus kansainvälistymiseen) 6. lukukausiteema: Vaihtoehtoinen teema, esim.: Internet of Things (IoT), Pelituotanto, Teknologiainnovaatiot ja Älykäs infrastruktuuri
4. vuositeema: Tieto- ja viestintätekniikan kehittäjä.(OPERATE) Osaa toimia Älykkäiden järjestelmien kehitys- ja ylläpitotehtävissä
Neljännen opintovuoden aikana kehität asiantuntemustasi valinnaisten ammattiopintojen ja opinnäytetyön kautta. Opintovuoden päättyessä valmistut tietotekniikka-alan insinööriksi (AMK). Sinulla on teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen valmius toimia tietotekniikka-alan insinöörin tehtävissä erilaisissa työympäristöissä. Sinulla on hyvät edellytykset kehittyä työssäsi todelliseksi tietotekniikka-alan ammattilaiseksi ja asiantuntijaksi.
7. lukukausiteema: erikoistuminen vaihtoehtoisen teeman kautta kuten lukukaudella 6. 8. lukukausiteema: Tietotekniikan alan kehittämistyö
Kompetenssit
Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen.

Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin (1-5) ja koulutuskohtaisiin kompetensseihin (6-11). Yleiset kompetenssit ovat eri koulutuksille yhteisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit kehittyvät pääsääntöisesti opetusmenetelmien ja ammatin sisällön oppimisen yhteydessä koko koulutuksen ajan. Yleisten kompetenssien arviointi toteutuu koulutuskohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä.

Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen kompetenssit ovat
1. Oppimisen taidot2. Eettinen osaaminen ja vastuullisuus3. Työyhteisöosaaminen4. Innovaatio-osaaminen5. Kansainvälistymisosaaminen6. Matemaattis‐luonnontieteellinen osaaminen7. Laitetekninen osaaminen8. Tietoverkko‐osaaminen9. Ohjelmistotekninen osaaminen10. ICT‐yrittäjyys- ja esimiesosaaminen11. Älykkäiden järjestelmien osaaminen
Kaikkiin Lapin AMK:n opetussuunnitelmiin sisältyy läpileikkaavina osaamistavoitteina Lapin AMK:n strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys.

Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa ja kieliopintoina. Voit osallistua kansainväliseen vaihtoon kumppanuuskorkeakouluissamme ja myös erilaisiin kotikansainvälistymistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointiin. Kotikansainvälistyminen ja opiskelijavaihdot ovat erityisesti esillä kolmannen lukuvuoden opinnoissa.

Suomen kielen, informaatiolukutaidon ja viestinnän opinnot on integroitu pakollisiin ammattiopintoihin, erityisesti projektiopintoihin ja opinnäytetyöhön. Suomen kielen ja viestinnän osaaminen kehittyy koko koulutuksen ajan ja sitä arvioidaan vuosittain. Englannin ja ruotsin kieliopinnot on integroitu niiden toteutuslukukauden ammattiopintoihin. Muut kieliopinnot ovat vapaasti valittavissa Lapin AMK:n tarjonnasta.
OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTIkludgeOppimisnäkemys
Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisesi kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaamisesi syvenee ongelmanratkaisu – ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla.

Osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys tarkoittaa niitä asioita, joilla oppimistasi jäsennetään ja organisoidaan (esimerkiksi ongelmaperustainen sykli/vaihemalli, ongelmaperustainen projektioppiminen, CDIO tai näiden erilaiset yhdistelmät). Kaikissa oppimisen organisointitavoissa lähtökohtana ovat työelämän ongelmat ja työelämäläheinen toteutus.

Passiivisen opetuksen sijaan tarkoituksena on opettaa tuleville opiskelijoille aktiivisen ja omaaloitteisen tiedonhaun ja tekemisen merkitys sekä tarjota tähän sekä apua ja harjoitusmahdollisuuksia.Oppimisessa halutaan korostaa yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen merkitystä sekä muiden opiskelijoiden ja opettajien että työelämän kanssa. Kommunikoinnin merkitys korostuu niin koulutuksessa kuin työelämässäkin. Oppiminen rakentuu teorialuentojen lisäksi vahvasti käytännön tekemisestä ja yhteistyön myötä jo mahdollisesti olemassa oleva aiempi käytännön kokemus saadaan hyödynnettyä ja näin uusi opittava tieto rakentuu mahdollisimman moninaiselta pohjalta.

Oppilailla on vapaus hyödyntää omaa oppimistyyliään ja oppilas on myös vastuussa omasta oppimisestaan. Ideaalitilanteessa suoran tiedonantamisen sijaan opettaja on mukana nimenomaan ohjaamassa ja opettamassa oppimisprosessia. Opettaminen on monialaista, oppiaine-, koulutus- ja jopa toimialarajat ylittävää tiimityötä. Tiimiopettajuus tarkoittaa oppimisen yhdessä suunnittelemista, toteuttamista ja arvioimista.
Projektiosaaminen

Jokaisen lukukauden keskiössä on oppimis- ja/tai ongelmanratkaisuprojekti, jota tukevat kyseisen lukukauden muut opintojaksot. Opintojaksojen aiheet integroituvat projektin sisältöön ja rakentavat näin lukukauden osaamisen yhdessä projektin kanssa.

Projektiosaamisesi kehittyy opintojen myötä lukukausittaisissa projekteissa. Projektit ovat laajoja kokonaisuuksia, jotka yhdistävät sen lukukauden ammattiaineet konkreettisen lopputuloksen tuottavaksi kokonaisuudeksi. Projektioppiminen etenee vaiheittain. Ensimmäisenä vuonna tutustutaan projektihallinnan yleisiiin periaatteisiin sekäharjoitellaan toimimaan tiimissä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Toisena vuonna perehdytään projektinhallinnan osalta alan ketteriin (Agile) menetelmiin. Kolmas vuosi keskittyy edellisinä vuosina opittujen projektinhallintataitojen syventämiseen, laadunvarmistukseen sekä toimimiseen asiakasrajapinnassa eli asiakkaan kanssa. Projektiopintosi valmentavat sinua toimimaan projektipäällikkönä ja ottamaan vastuuta suuremmista tietojärjestelmien kehittämishankkeista.


Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat sinulle oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmallesi (HOPS), jonka laatimiseen saat ohjausta ryhmäsi opettajatuutorilta. Opettajatuutori tukee sinua opiskelusuunnitelmasi toteuttamisessa läpi koko opintojesi aina tutkintoon saakka.


Hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen
Tutkintoa suorittaessasi sinulla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiasi opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla saman tasoisilla opinnoilla. Opiskelijana saat ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.

Hyväksiluvussa on kolme päätapaa: korvaaminen, sisällyttäminen sekä aiemmin ja opiskelun aikana hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (HOT). Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöiltään saman tasoisilla korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen korkeakouluopintojen liittämistä osaksi tutkintoa. Hankitun osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija pyrkii ymmärtämään hankkimaansa osaamista ja jäsentää sen suhteessa opintojakson tai osaamisalueen osaamistavoitteisiin siten, että hän pystyy kuvaamaan ja näyttämään toteen osaamisensa. Hankitun osaamisen tunnustaminen tarkoittaa virallisen hyväksynnän antamista hankkimallesi osaamiselle.
Arviointi ja palauteOpiskelun eri vaiheissa tapahtuva arviointi muodostaa johdonmukainen kokonaisuuden, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arvioinnin suunnittelu pyritään toteuttamaan kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja).
Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien lähtökohtana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).
Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Sinulla on mahdollisuus antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta sekä koulutuksesta ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden vuosipalautteena sekä valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.
Oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen erilaisissa oppimis- ja kehittämisympäristöissäOpiskelu on toiminnallista ja käytännönläheistä erilaisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Lapin AMK:ssa opiskelu ja oppiminen toteutuvat työelämäläheisesti. Tämä mahdollistaa työelämästä ja alueelta nousevien ilmiöiden ja ongelmien käsittelyn oppimisen, tutkimisen ja kehittämisen lähtökohtana. Ammatillinen kasvu toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat muun muassa laboratoriot, virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet.
Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa toimii pLAB (Ohjelmistotekniikan laboratorio) sekä Arctic Power -laboratorio, joissa tehtävät tutkimus- ja kehittämisprojektit luovat mahdollisuuksia osaamisesi kehittämiseen. Edellisten ohella koulutuksella on käytössöäänerikoislaboratorioita, jotka tarjoavat korkeatasoisia oppimisympäristöjä.
Ammattitaitoa edistävä harjoittelua toteutuu eri puolilla Suomea sijaitsevissa yrityksissä ja julkisen hallinnon organisaatioissa. Myös harjoittelu ulkomailla on mahdollista. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä. Sinulla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutuksien opetustarjonnasta, joka mahdollistaa luonnollisella tavalla monialaisen yhteistyön.