Insinöörikoulutus, tieto- ja viestintätekniikka (päiväopinnot) Rovaniemi, syksy 2014: R504T14S

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTOTieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa suoritetaan tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, jonka tutkintonimike on insinööri (AMK). Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia tietoteknisissä ylläpito-, kehitys- ja suunnittelu-, sekä tukitehtävissä. Teollisuuden lisäksi opiskelijat voivat myös sijoittua julkishallinnon alalla tietohallinnon tehtäviin. Opiskelun painopisteet on suunniteltu antamaan vankka tieto/taitopohjan ohjelmistotekniikan - sisältäen peliteknologiat, ICT-palvelutuotannon ja sulautetun tietotekniikan alueilta. Käytössämme ovat insinöörialan parhaat opetusmenetelmät sekä mahdollisuus aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen kautta henkilökohtaisen opintopolun laadintaan.
TUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEETAmmattilaiseksi tietoalalle
Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen valmius toimia tietotekniikka-alan insinöörin (AMK) tehtävissä. Opiskelussa korostetaan alan teknisten taitojen hallinnan lisäksi kykyä yhteistyöhön, projektien hallintaa ja mahdollisuutta toimia itsenäisenä yrittäjänä. Myös jatkuvan opiskelun merkitystä, kykyä seurata tietotekniikka-alan kehitystä ja alalla esiintyvien työelämälähtöisten ongelmien ratkaisutaitoa pidetään tärkeinä asioina.
Työnimike voi olla esimerkiksi järjestelmäasiantuntija, ohjelmistoasiantuntija tai tietoverkkoasiantuntija. Tutkinto antaa myös hyvät valmiudet oman tietotekniikka-alan yrityksen perustamiseen.
Alan yritykset, valtio, kunnat ja tarvitsevat tietotekniikka-alan asiantuntijoita. Lapin ammattikorkeakoulussa tarjottava tietotekniikka-alan koulutus antaa ammattitaidon tieto- ja viestintätekniikan insinöörin tehtävien hoitamiseen. Koulutus luo hyvät edellytykset toimia tietotekniikka-alan yrittäjänä ja työntekijänä tietotekniikka-alan yrityksissä tarjoamalla ammattialan tietojen ja taitojen ohessa liiketoimintaosaamisen, viestinnän ja projektinhallinnan tietoja ja taitoja.
Tieto- ja viestintätekniikan insinöörin osaaminen kehittyy opintojen aikana vuositeemoittain. Ensimmäisen vuoden aikana opitaan tietotekniikan alan perustietoja ja –taitoja; vuositeema on järjestelmäosaaja. Painopiste on loogismatemaattisen ajattelun kehittämisessä, teknisessä ongelmanratkaisussa sekä tietoteknisten järjestelmien hallintaosaamisessa.
Toisen vuoden teema on toteuttaja, jolloin opiskelijan ammatilliset tiedot ja taidot kehittyvät alan erityistarpeita vastaaviksi. Osaamisen painopiste on tietoteknisten järjestelmien toteutukseen liittyvissä tehtävissä.
Kolmas vuosi on teemoitettu tietoteknisten järjestelmien suunnittelun vaatimuksia vastaavaksi. Vuositeema on suunnittelija. Osaamisen painopisteenä ovat tietoteknisten järjestelmien määrittely- ja suunnittelutehtävät.
Neljäntenä vuonna opiskelija kehittyy aloittelevaksi ammattilaiseksi syventämällä osaamista tietotekniikan erityisaloille. Vuositeemana on soveltaja, joka hyödyntää ammatillista osaamistaan ja tietotaitoaan tietoteknisten järjestelmien kehitys- ja ylläpitotehtävissä.
Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys
Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohtina ovat laissa määriteltyinä työelämä, sen kehittäminen ja tutkimus (L351/2003). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistämisen sekä toiminnan työelämälähtöisyyden katsotaan Lapin ammattikorkeakoulussa (LapinAMK) olevan edellytyksiä ammattiosaamisen kehittymiselle.
LapinAMK:n oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on oppiminen. Opiskelija on aktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on yhteisöllistä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppiminen on ammatillisten ongelmien tutkimista ja haasteellista työn tekemistä. Työelämä on kiinteä osa oppimisympäristöjä ja oppimisprosessia. Osaamisen arviointi on puolestaan keskeinen osa oppimisprosessia.

Oppimisympäristöt
Oppiminen toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat oppilaitoksen laboratoriot ja muut työtilat Rantavitikan kampuksella, virtuaaliympäristöt, yritykset ja julkishallinnon organisaatiot, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt sekä monet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Hankeissa toimiminen vahvistaa opiskelijoiden osaamista teknologioiden soveltamisesta arktisiin olosuhteisiin. Koulutusohjelma pyrkii hankeintegraation kautta tuomaan opiskelijoilleen kokemusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Tästä ovat hyvinäesimerkkinä ArcticPower - ja pLab- laboratoriossa suoritettavat opinnot.
Opiskelijat voivat kehittää osaamistaan myös Lapin korkeakoulukonsernin tarjoamilla opinnoilla. Koulutusohjelma on jo useiden vuosien ajan tarjonnut opetusta erilaisissa virtuaalisissa oppimisympäristöissä.
GreenIT:n soveltamisen kautta opiskelijat tutustuvat ympäristöä suojeleviin ja kestävän kehityksen käytäntöihin. Energian ja luonnonvarojen säästö huomioidaan osaamisen kehittymisessä alusta alkaen. Näin luodaan suunittelu- ja toimintamallit, jotka kuormittavat vähemmän ympäristöä.
Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa osa osaamisen kehittymisestä tapahtuu elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä tehtävissä harjoituksissa ja projekteissa, joiden jälkeen tuotteistus-, markkinointi- ja myyntitaidot sisältyvät kaikkien opiskelijoiden kompetenssivalikoimaan. Liiketoimintaosaaminen on myös osa tieto- ja viestintätekniikan insinöörin osaamista.
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus edistää opiskelijoiden omaehtoista harraste- ja kerhotoimintaa. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä harrastekerhot sekä ohjelmistotekniikan että järjestelmäteknologian laboratoriossa.
Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana ECTS- järjestelmä. Se on yleiseurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmä (European Credit Transfer and Accumulation System). Yksi opintovuosi tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan päätoimista opiskelutyötä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain mahdollisimman tasaisesti 40 työviikon aikana.
Osaamisen kuvaaminen opetussuunnitelmassa
Lapin AMK:n opetussuunnitelmat perustuvat työelämän osaamisvaatimuksista johdettuihin laajoihin osaamisalueisiin eli kompetensseihin. Osaamisalueisiin liittyy osaamistavoitteita arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Lapin AMK:n opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille aloille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin ja koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin, joissa on otettu huomioon Lapin AMK:n profiloituminen ja strategiset painopistealueet. Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä työelämän osaamisalueita. Niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleisten kompetenssien kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti muun oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on merkitystä.
Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen kehittymisen perustan. Tietotekniikan insinöörin kompetensseja ovat:
- matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
- laite- ja testaustekninen osaaminen
- ohjelmistotekninen osaaminen
- ICT -palvelutuotannon osaaminen
- Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen
Lapin AMK:n opetussuunnitelmissa annetaan erityistä painoa yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiselle, kansainvälisyysosaamiselle sekä kestävään kehitykseen liittyvälle osaamiselle. Tietotekniikkainsinöörit ovat perinteisesti työskennelleet tietotekniikka-alan yrityksissä kotimaassa tai kansainvälisten yritysten palveluksessa, mutta myös julkishallinnon organisaatioiden palveluksessa. Oman yrityksen perustamiseen ohjataan ja annetaan tiedolliset sekä taidolliset valmiudet.
Laadunhallinta
Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima.
Lapin AMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutusohjelman laadunhallinta toteutetaan Lapin AMKin laatukäsikirjassa kuvattujen menettelyiden mukaisesti.
Koulutusohjelmien toiminnan laatu varmistetaan Lapin ammattikorkeakoulun laatukäsikirjassa kuvattujen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti. Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät.
OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUSTAPAOpetussuunnitelma rakentuu opintojaksoista ja teemoista. Opintojaksojen ja teemojen sisällöt kuvaavat tietotekniikka-alan ammatillista ydinosaamista. Vuositeemat kokoavat opintojen etenemisen ammatillisen kasvun näkökulmasta.
Peliteknologia opintojen näkökulmana
Peliteknologia tuo useiden teemojen opiskeluun uudenlaisen muodon. Opintojaksojen sisällöt opitaan peliteollisuuden näkökulmasta katsottuna. Ohjelmoinnin ja järjestelmäsuunnittelun teemat saavat keskeisille sisällöille uuden esitystavan. ICT- palvelutuotannon teemoissa huomioidaan peliteollisuuden tarpeet ja erityispiirteet. Peliteknologia on myös yhtenä valinnaisena ammattiopintokokonaisuutena.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat:
1) perus- ja ammattiopinnot
2) vapaasti valittavat opinnot
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu
4) opinnäytetyö.
Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva tietotekniikka-alan asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija alan yleisiin matemaattisiin ja luonnontieteellisiin perusteisiin sekä viestintään ja kieliin. Matematiikassa opiskelija suorittaa joko peruskurssit tai laajat kurssit. Kieliopintojen erityisenä tarkoituksena on antaa opiskelijalle ammattikorkeakoululaissa 9.5.2003/351 8 §:ssä vaadittava kielitaito.
Pakollisten ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija laaja-alaisesti tietotekniikka-alan keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tietotekniikka-alan asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisönsä kehittämiseen.
Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen opinnot
Tieto- ja viestintätekniikan insinöörillä on teknisen osaamisen lisäksi oltava halu ja kyky muuttaa osaamisensa rahaksi tuotekehityksen, tuotannon ja myynnin avulla. Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa opiskelu on tavoitteellista ja opiskelijoita kannustetaan toimimaan yrittäjämäisesti. Opiskelijan oppimisprosessissa työelämälähtöiset projektit ja ”asiakasyritysten” ongelmien ratkaiseminen antavat hyvät valmiudet selviytyä työelämän projekteissa tai oman yritystoiminnan harkitsemiseen ja käynnistämiseen. Projekteissa opitaan markkinoinnin ja myynnin perusteita sekä yritystoiminnassa tärkeitä toiminnan ja investointien kannattavuuden arviointia. Projektit tutustuttavat myös johtamisen eri osa-alueisiin, mm. ihmisten, asioiden ja laadun johtamiseen.
Yrittäjyyden- ja liiketoimintaosaamisen kompetenssit hankitaan koulutusohjelmassa teknistä osaamista kehittävissä projekteissa ja oppimisympäristöissä, jotka mahdollistavat yrittäjämäisen toiminnan harjoittelun. Opiskeluun kuuluva harjoittelu ja opinnäytetyö valmentavat myös yrittäjyyteen.
Vaihtoehtoiset ammattiopinnot mahdollistavat sen, että opiskelija voi halutessaan suuntautua johonkin tietotekniikan osa-alueeseen, kuten tietoteknisten järjestelmien ja ohjelmistojen suunnitteluun, tai ICT palvelutuotantoon, ja kehittää asiantuntemustaan siihen liittyvien ongelmien ratkaisussa. Myös peliteknologiaa on mahdollista opiskella vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa.
Tieto- ja veistintätekniikan koulutuksessa ei ole varsinaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Opiskelija voi kuitenkin vaihtoehtoisten ammattiopintojen, vapaasti valittavien opintojen, projektitöiden, harjoittelun ja opinnäytetyön kautta paneutua haluamaansa tietotekniikan osa-alueeseen.
Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Niillä opiskelija voi myös täydentää ja tukea ammattikorkeakoulututkintoa sekä laajentaa sen sisältöä oman kiinnostuksensa ja yksilöllisen mieltymyksensä mukaan. Myös muiden koulutusohjelmien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia voidaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin.
Harjoittelussa opiskelija perehtyy työelämän pelisääntöihin ja tietotekniikka-alan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissa sekä auttaa suuntaamaan opintoja omien urasuunnitelmien mukaisesti. Oppilaitos ohjaa harjoittelua.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan asiantuntemusta tietotekniikka-alaan liittyvissä tehtävissä. Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä ja työelämää kehittäviä. Olennaista opinnäytetöille on pyrkimys ammatilliseen kasvuun ja asiantuntijuuden kehittämiseen.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Koulutuksen viralliset tavoitteet ja opetussuunnitelma toimivat opiskeluun ohjaavina ja motivoivina tekijöinä. Opetussuunnitelma luo pohjan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS)  laatimiselle. Jokainen opiskelija laatii yhdessä tuutoriopettajan kanssa HOPSin, jossa opintojen kulku suunnitellaan tarkemmin. HOPSissa huomioidaan opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen.
Viestinnän, suomen kielen ja kokoustekniikan integrointi
Kieli-, viestintä- ja kokoustekninen osaaminen ovat tärkeitä ammatissa toimimisen kannalta. Tietotekniikan opetussuunnitelmassa näiden asioiden oppiminen on integroitu mahdollisimman paljon muihin opintojaksoihin. Viestinnän, kielten ja kokoustekniikan opetusta ja opintosuorituksia sisältyy muun muassa perus- ja ammattiopintoihin, projektiopintoihin, harjoitteluun ja opinnäytetyöhön.
Opiskelu ulkomailla ja englanninkielinen opintotarjonta
Kolmannen lukuvuoden teemat liittyvät muun muassa kansainvälisyyteen. Kevätlukukausi on sopiva ajankohta lähteä vaihto-opiskelijaksi johonkin ulkomaiseen oppilaitokseen. Koulutusohjelmassa tarjottavat kevään opinnot ovat englanniksi. Englanninkielinen opintotarjonta liittyy pääasiassa mobiiliteknologioihin. Pyrkimyksenä on tarjota ulkomailta tuleville vaihto-opiskelijoille sopivia opintoja ja edistää suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä.
Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu.
Osaamisen arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla toiminnallisen, tiedollisen, yhteisöllisen ja arvioivan kyvykkyyden kehittymistä. Toiminnallinen kyvykkyys näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Tiedollinen kyvykkyys osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Yhteisöllinen kyvykkyys liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva kyvykkyys kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan.
Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arviointi toteutetaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0-5. Kunkin opintojakson yhteydessä on määritelty arviointiasteikko sekä arviointikriteerit. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.